Yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017

logo_aarresaari

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.

Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)  edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Minne tohtorit työllistyvät? Tohtoriuraseurannan valtakunnalliset tulokset julkaistu

Joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Maa- ja metsätaloustieteen sekä luonnontieteen tohtoreita on kuitenkin yrityksissä enemmän kuin ennen. Eniten yrityksiin työllistytään yhä tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista. 

PowerPoint Presentation

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 1.6. julkistetusta Aarresaari-verkoston tohtoriuraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2012–2013 väitelleiden tohtorien työllistymistä. Syksyllä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1604 tohtoria eli 48 prosenttia tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat lähes kaikki yliopistot.

Tohtoriuraseurannan valtakunnallisten tulosten raportin ovat kirjoittaneet tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta. Mukana on myös kyselyn avoimiin vastauksiin pohjautuvia kehittämisideoita tohtorikoulutukseen.

Raportti ja tuloskoosteet aarresaari.net-sivustolla

Mikä on uraseurantojen ydin? Vilkasta keskustelua kehittämisestä

LATUA-hanke järjesti 15.3. Helsingissä työpajapäivän, joka kokosi korkeakoulutettujen työllistymisen ja -tutkimuksen asiantuntijoita keskustelemaan uraseurantojen kehittämisestä. Mukana olivat myös AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeet. Keskustelua käytiin kolmen teeman pohjalta.

netti2Ensimmäisessä ryhmässä tutkija Juha Sainio (TY) herätteli keskustelua korkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Uraseurannoilla ei voida kerätä tietoa yksityiskohtaisista tiedoista ja taidoista eri aloilta. Sen sijaan voidaan selvittää, mitä valmistuneet ajattelevat tutkinnostaan ja mitä osaamista he kokevat tarvitsevansa työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa todettiin, että osaaminen on haastava teema, koska sitä on vaikea sanoittaa ja tunnistaa – etenkin vastavalmistuneena. Aivan helppoa se ei ole myöhemminkään. Tämän osallistujat huomasivat, kun pääsivät itse pohtimaan, mitä on se ydinosaaminen, jota he ovat korkeakoulutuksesta saaneet.

Toisena aiheena olivat työllistymisen laatuun ja urapolkuun liittyvät teemat. Keskustelua veti AMKista uralle! -hankkeen projektipäällikkö Liisa Marttila (TAMK). Kun valmistuneelta kysytään, onko työsi koulutusta vastaava, vastaus pohjautuu aina henkilökohtaiseen kokemukseen. Onko olemassa objektiivisia mittareita? Tärkeää on myös pohtia, kenen näkökulmasta työllistymisen laatua ylipäätään tarkastellaan: yksilön, koulutuksen tuottajan vai yhteiskunnan.

netti1Kolmannessa ryhmässä uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta johti keskustelua tiedon kattavuudesta ja edustavuudesta. Millä keinoin vastaajia tavoitetaan paremmin? Osallistujat ideoivat erilaisia vaihtoehtoja kyselyn mobiiliaikaan tuomiselle. Lisäksi pohdittiin kyselyn konseptia. Laaja kysely harvemmin, tärkeää ydintietoa lyhyellä kyselyllä vuosittain?

Kattavuuteen voitaisiin vaikuttaa myös sillä, että uraseuranta tulisi tutuksi jo opintojen aikana. Opiskelijat tietäisivät, että saavat kyselyn vastattavakseen valmistuttuaan – ja muistaisivat ehkä kyselyn saadessaan, kuinka tärkeää tieto uramahdollisuuksista oli aikanaan heille. Vastattua tulisi helpommin, kun tietäisi tiedon arvon.

Hanketiimit saivat keskusteluista paljon ideoita ja ajatuksia jatkotyöstettäväksi. Kooste keskustelusta jaetaan hanketoimijoille ja työpajoihin osallistuneille.

Kiitos kaikille mukana olleille!

TEKSTI JA KUVAT: Jenni Iivonen

Uraseurannat yliopistojen työelämäyhteyksien tukena

latua_2

Yliopistojen uraseurannoilla on jo vuosikymmenen ajan kerätty tietoa korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta. Uraseurannat ovat tuoneet numeerisen työllistymistiedon rinnalle tietoa esimerkiksi siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä yliopistosta valmistuneet toimivat, minkälaiset työmarkkinat akateemisen tutkinnon suorittaneita odottavat, ja mitä osaamista työelämä on heiltä vaatinut. Maisterien lisäksi kiinnostus kohdistuu yhä enemmän myös tohtorien työuriin.

Niin sanotuilla generalistialoilla – eli aloilla, joista ei valmistuta suoraan ammattiin – on usein haastavaa kuvata koulutuksen tuomia monipuolisia ja laajoja työllistymismahdollisuuksia. Tutkintonimikkeiden takaa löytyy yksilöllisiä kokonaisuuksia tai monitieteistä erikoistumista eri teemoihin ja ilmiöihin. Sivuainevalinnat voivat usein olla ratkaisevassa roolissa työllistymisessä. Työmarkkinoiden muuttuessa myös professioaloille syntyy perinteisten roolien ja toimenkuvien rinnalle uusia tapoja tehdä työtä sekä hyödyntää koulutuksen tuottamaa asiantuntijuutta.

Alakohtaisesti on varmasti paljon eroa siinä, kuinka hyvin yliopistojen henkilöstö tietää, mihin valmistuneet työelämässä sijoittuvat tai kuinka opetuksesta saadut eväät ovat tukeneet oman paikan löytämisessä työelämästä. Joissakin koulutuksissa yhteys opetuksen ja alumnien välillä on hyvinkin tiivis, kun taas toisissa koulutuksissa tieto työelämän moninaisista mahdollisuuksista voi jäädä piiloon. Tuleville tai nykyisille opiskelijoille työllistymismahdollisuuksista kertominen voi olla vaikeaa, jos itsellä ei ole tietoa valmistuneiden työllistymisen laadusta.

Alumnipalaute yhdistää koulutuksen ja työelämän

Yliopistoja kritisoidaan herkästi puutteellisista työelämäyhteyksistä. Nykyään tuntuu kuitenkin olevan melko vaikeaa löytää koulutuksia, joilla ei olisi suoria kontakteja oman alan työelämään – tai ainakin kiinnostusta sellaisten luomiseen. Työelämän asiantuntijat saattavat antaa palautetta yliopistojen opetussuunnitelmista ja opetussisällöistä tai toimia yliopistojen toimielimissä. Myös työharjoittelu ja sen myötä syntyvät kontaktit ovat olennainen osa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Yliopistot puolestaan tarjoavat työnantajille tietoa alan koulutuksen trendeistä ja valmistuneiden osaamisesta. Joskus voi kuitenkin olla, että viesti ei kulje tai näkemykset eivät kohtaa eikä yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä ole vielä löytänyt parhaita muotojaan.

Uraseurannoilla kerättävä alumnipalaute voi parhaimmillaan toimia lähtökohtana, täydentävänä tietona tai keskustelun tukena, kun yliopistokoulutuksen ja työelämän suhteita rakennetaan ja kehitetään. Valmistuneilta on mahdollista saada tietoa työelämän ajankohtaisista osaamistarpeista tai työelämässä käynnissä olevista muutoksista. Valmistuneen näkemys työelämästä on ajankohtainen ja kokemus koulutuksen hyödyistä vielä kohtuullisen tuore. Se täydentää yliopistoissa olevaa viimeisintä tietoa ja linkittää työelämän tarpeita ja yliopistokoulutuksen tavoitteisiin.

Ajantasainen työelämätieto nopeammin käyttöön

Yliopisto-opiskelijat kaipaavat ajantasaista tietoa työelämästä, korkeakoulutettujen työmarkkinoista sekä työelämän osaamistarpeista ja -vaatimuksista. Usein kiinnostus kohdistuu oman alan tietoon, mutta myös yleisempi työelämätieto voi antaa tukea opintoja koskeville valinnoille ja päätöksille. Opiskelijavalintoihin ja opintotukeen on tehty viime aikoina uudistuksia, jotka luovat yhä enemmän painetta kestävien opiskeluvalintojen tekemiseen. Samalla tiedostetaan, että yhden tutkinnon suorittaminen tuskin tuottaa tarvittavan osaamisen koko työuralle, vaan omaa osaamista tulee päivittää, laajentaa tai syventää myös työelämän eri vaiheissa.

Uraseurannoissa valmistuneilta kysytään, minkälaisissa työtehtävissä he toimivat, ja miten hyvin sen hetkinen työ vastaa heidän mielestään koulutusta sisällöltään ja/tai vaatimustasoltaan. Lisäksi halutaan selvittää, miten valmistunut on yliopiston antamilla eväillä työuran alkuvaiheissa pärjännyt, ja minkälaisia osaamistarpeita työelämässä on tullut vastaan. Valmistunut itse kun on se, joka voi itse parhaiten arvioida työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa opintoihin ja omiin tavoitteisiinsa.

LATUA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työelämästä saadun tiedon hyödyntämistä yliopistoissa niin, että tieto on mahdollisimman ajankohtaista ja helposti saatavilla. Uraseurantatiedon rinnalla selvitetään mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää systemaattisemmin myös yliopistojen työharjoittelukontaktien kautta syntyvää työelämätietoa.

TEKSTI: LATUA-hankkeen projektipäällikkö Sari Haataja, Tampereen yliopisto