Uraseurannat yliopistojen työelämäyhteyksien tukena

latua_2

Yliopistojen uraseurannoilla on jo vuosikymmenen ajan kerätty tietoa korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta. Uraseurannat ovat tuoneet numeerisen työllistymistiedon rinnalle tietoa esimerkiksi siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä yliopistosta valmistuneet toimivat, minkälaiset työmarkkinat akateemisen tutkinnon suorittaneita odottavat, ja mitä osaamista työelämä on heiltä vaatinut. Maisterien lisäksi kiinnostus kohdistuu yhä enemmän myös tohtorien työuriin.

Niin sanotuilla generalistialoilla – eli aloilla, joista ei valmistuta suoraan ammattiin – on usein haastavaa kuvata koulutuksen tuomia monipuolisia ja laajoja työllistymismahdollisuuksia. Tutkintonimikkeiden takaa löytyy yksilöllisiä kokonaisuuksia tai monitieteistä erikoistumista eri teemoihin ja ilmiöihin. Sivuainevalinnat voivat usein olla ratkaisevassa roolissa työllistymisessä. Työmarkkinoiden muuttuessa myös professioaloille syntyy perinteisten roolien ja toimenkuvien rinnalle uusia tapoja tehdä työtä sekä hyödyntää koulutuksen tuottamaa asiantuntijuutta.

Alakohtaisesti on varmasti paljon eroa siinä, kuinka hyvin yliopistojen henkilöstö tietää, mihin valmistuneet työelämässä sijoittuvat tai kuinka opetuksesta saadut eväät ovat tukeneet oman paikan löytämisessä työelämästä. Joissakin koulutuksissa yhteys opetuksen ja alumnien välillä on hyvinkin tiivis, kun taas toisissa koulutuksissa tieto työelämän moninaisista mahdollisuuksista voi jäädä piiloon. Tuleville tai nykyisille opiskelijoille työllistymismahdollisuuksista kertominen voi olla vaikeaa, jos itsellä ei ole tietoa valmistuneiden työllistymisen laadusta.

Alumnipalaute yhdistää koulutuksen ja työelämän

Yliopistoja kritisoidaan herkästi puutteellisista työelämäyhteyksistä. Nykyään tuntuu kuitenkin olevan melko vaikeaa löytää koulutuksia, joilla ei olisi suoria kontakteja oman alan työelämään – tai ainakin kiinnostusta sellaisten luomiseen. Työelämän asiantuntijat saattavat antaa palautetta yliopistojen opetussuunnitelmista ja opetussisällöistä tai toimia yliopistojen toimielimissä. Myös työharjoittelu ja sen myötä syntyvät kontaktit ovat olennainen osa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Yliopistot puolestaan tarjoavat työnantajille tietoa alan koulutuksen trendeistä ja valmistuneiden osaamisesta. Joskus voi kuitenkin olla, että viesti ei kulje tai näkemykset eivät kohtaa eikä yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä ole vielä löytänyt parhaita muotojaan.

Uraseurannoilla kerättävä alumnipalaute voi parhaimmillaan toimia lähtökohtana, täydentävänä tietona tai keskustelun tukena, kun yliopistokoulutuksen ja työelämän suhteita rakennetaan ja kehitetään. Valmistuneilta on mahdollista saada tietoa työelämän ajankohtaisista osaamistarpeista tai työelämässä käynnissä olevista muutoksista. Valmistuneen näkemys työelämästä on ajankohtainen ja kokemus koulutuksen hyödyistä vielä kohtuullisen tuore. Se täydentää yliopistoissa olevaa viimeisintä tietoa ja linkittää työelämän tarpeita ja yliopistokoulutuksen tavoitteisiin.

Ajantasainen työelämätieto nopeammin käyttöön

Yliopisto-opiskelijat kaipaavat ajantasaista tietoa työelämästä, korkeakoulutettujen työmarkkinoista sekä työelämän osaamistarpeista ja -vaatimuksista. Usein kiinnostus kohdistuu oman alan tietoon, mutta myös yleisempi työelämätieto voi antaa tukea opintoja koskeville valinnoille ja päätöksille. Opiskelijavalintoihin ja opintotukeen on tehty viime aikoina uudistuksia, jotka luovat yhä enemmän painetta kestävien opiskeluvalintojen tekemiseen. Samalla tiedostetaan, että yhden tutkinnon suorittaminen tuskin tuottaa tarvittavan osaamisen koko työuralle, vaan omaa osaamista tulee päivittää, laajentaa tai syventää myös työelämän eri vaiheissa.

Uraseurannoissa valmistuneilta kysytään, minkälaisissa työtehtävissä he toimivat, ja miten hyvin sen hetkinen työ vastaa heidän mielestään koulutusta sisällöltään ja/tai vaatimustasoltaan. Lisäksi halutaan selvittää, miten valmistunut on yliopiston antamilla eväillä työuran alkuvaiheissa pärjännyt, ja minkälaisia osaamistarpeita työelämässä on tullut vastaan. Valmistunut itse kun on se, joka voi itse parhaiten arvioida työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa opintoihin ja omiin tavoitteisiinsa.

LATUA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työelämästä saadun tiedon hyödyntämistä yliopistoissa niin, että tieto on mahdollisimman ajankohtaista ja helposti saatavilla. Uraseurantatiedon rinnalla selvitetään mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää systemaattisemmin myös yliopistojen työharjoittelukontaktien kautta syntyvää työelämätietoa.

TEKSTI: LATUA-hankkeen projektipäällikkö Sari Haataja, Tampereen yliopisto