Uraohjaaja tarvitsee työssään tietoa valmistuneiden työelämästä

IMG_0653_blogg

Uraseurantahankkeiden kehitystyössä on hyvä suunnata katse myös ulkomaille ja kerätä muiden maiden hyviä käytäntöjä. AMKista uralle! -hanke on aiemmin kartoittanut eurooppalaisia uraseurantakyselyjä. Myös TRACKIT-hankkeen raportti on hyvä tiedonlähde.

Erityisen kiinnostavia ovat myös korkeakoulujen oman henkilökunnan kokemukset uraseurantojen ja työelämätiedon käyttämisestä ohjauksessa. Näitä kokemuksia jaettiin LATUA-hankkeen ja AMKista uralle! -hankkeen järjestämässä työpajassa kesäkuun alussa. Työpajan kohderyhmänä olivat eri maiden uraohjaajat, jotka osallistuivat Turussa järjestetyn TUAS International Weekin -ohjelmaan.

Työpajan aluksi käytiin läpi osallistujien käyttökokemuksia tilastotiedosta. Kaikissa Euroopan maissa ei ole systemaattisesti toteutettuja uraseurantakyselyjä, kun taas joissakin maissa ne toteutetaan kansallisen tutkimuslaitoksen toimesta.

Työpajan osallistujilla oli yhteinen vahva näkemys siitä, että uraohjaajat tarvitsevat työssään tietoa vastavalmistuneiden työelämästä. Ne osallistujat, joilla ei ole käytettävissä kyselyillä kerättyä systemaattista työelämätietoa, ovat kuitenkin omatoimisesti etsineet sitä eri lähteistä (työvoimaviranomaisilta ja ammattiyhdistyksiltä) oman ohjaustyönsä tueksi.

Italiassa (AlmaLaurea) ja Iso-Britanniassa (DLHE) on vakinaistetut kansalliset käytännöt työelämätiedon keräämiseksi, mutta osallistujat kokivat kyselyt ohjaajan näkökulmasta hieman puutteellisiksi, koska esimerkiksi omien kysymysten lisääminen on hyvin rajattua. Iso-Britannian malli herätti osallistujissa kiinnostusta ja keskusteluja, onhan DLHE jo vuosikymmenen ajan systemaattisesti toteutettu kysely.

Suomen tapa kerätä uraseurantoja on niin sanottu ”bottom-up-malli”, jossa korkeakoulut itse toteuttavat kyselyjä yhteistyössä. Suomen malli herätti mielenkiintoa osallistujissa. Merkittävänä hyötynä nähtiin se, että kysymykset voidaan räätälöidä yliopistojen tarpeiden mukaan. Riskinä ovat kuitenkin kyselyiden jatkuvuus ja mahdolliset koordinoinnin haasteet.

Työpajassa listattiin myös työelämäkyselyn tai  uraseurantakyselyn (”graduate survey”) käyttökohteita. Osallistujat tunnistivat uraohjauksen lisäksi oman yksikön (Urapalvelut / Career service) asiakkaiden tarpeiden kartoittamisen ja harjoittelun ja urasuunnittelun merkityksen opinnoissa. Opintojen aikainen harjoittelu ja urasuunnittelun merkitys työllistyvyyteen olivat kaikille tärkeitä aiheita, joiden merkitystä pitää entisestään tehdä näkyvämmäksi, myös kyselytutkimusten avulla. Yhteisenä haasteena nähtiin myös kansainvälisten opiskelijoiden heikko työllistyminen ja aiheesta kaivattiin paljon enemmän tilasto- ja kyselytietoa. Kenelläkään osallistujista ei ollut toimivia työelämäkyselyjä kansainvälisille opiskelijoille.

Kaikki uraseurantahankkeet jatkavat vielä ulkomaalaisten työelämäkyselyjen hyvien käytäntöjen kartoittamista. Käytäntöjä on monta ja tavoitteena on perehtyä niistä parhaimpiin.

TEKSTI JA KUVA: Matias Erlund, koordinator, LATUA-hanke, Åbo Akademi

Työpaja järjestettiin osana TUAS International Weekin ohjelmaa. Vetäjinä olivat Matias Erlundin lisäksi AMKista uralle! -hankkeen Liisa Marttila (TAMK) ja Annukka Tapani (TAMK).