Hankkeissa tapahtuu (artikkelit)

Kiitos uraseurantafoorumiin osallistuneille!

Korkeakoulujen uraseurantafoorumi järjestettiin 11.12. – 12.12.2017 Helsingissä. Tilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita. Kiitos järjestäjien puolesta kaikille mukana olleille. Keskustelu ja uraseurantojen kehittäminen jatkuu!

us_foorumi1
Uraseurantafoorumi järjestettiin Suomen Kansallismuseossa.
us_foorumi2
Työpajoissa käytiin keskustelua muun muassa uraseurantatiedon ja työelämätiedon käytöstä koulutuksen kehittämisessä.
us_foorumi3
Projektipäälliköt Liisa Marttila AMK:sta uralle! -hankkeesta, Sari Haataja LATUA-hankkeesta ja Merja Ukkola Töissä.fi-hankkeesta esittelivät uraseurantojen kehittämistyötä.
us_foorumi4
Työpajassa keskusteltiin myös uraseurantaviestinnän kehittämisestä. Miten uraseurannan tuloksille saataisiin lisää yhteiskunnallista huomiota?

Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ja tallenteeseen.

KUVAT: Miika Rautiainen

 

AMKista uralle!: Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen

nakokulmia

Artikkelikokoelmassa esitellään AMKista uralle! -hankkeessa kehitettyä ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantakyselyä sekä avataan sen lähtökohtia, kuten eurooppalaisia uraseurantajärjestelmiä sekä opiskelijoiden uratiedontarpeita.

Uraseurantatiedon hyödyntäminen on yksi julkaisun keskeisistä teemoista. Artikkeleissa esitellään uraseurantatiedon mahdollisuuksia koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä osaamisen johtamisessa. Lisäksi avataan näkökulmia opiskelijoiden uraohjaukseen ja uranhallintataitojen kehittämiseen. Julkaisu sisältää myös case-esimerkkejä hyvistä käytänteistä ja työvälineistä. Artikkelikokoelmassa esitellään alumnityön roolia uraseurannassa ja työelämäyhteistyössä. Koska digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa uraohjausta, julkaisu sisältää myös katsauksen korkeakoulutusta ja työuraa koskeviin verkkopalveluihin. Artikkelikokoelma on samalla AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti.

Löydät lisätietoa julkaisusta  ja ilmaisen latauslinkin täältä.

Tule mukaan Korkeakoulujen uraseurantafoorumiin 11.–12.12.

latua_kuva3

Ohjelma

Seminaarin ohjelma PDF-muodossa.

Tilaisuuden tallenteet ja loput työpajamateriaalit päivitetään sivuille myöhemmin.

Maanantai 11.12.

Korkeakoulujen uraseurantafoorumin avaus
  • Jyrki Laitinen, Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori, uraseurantahankkeiden ohjausryhmän varapuheenjohtaja
Korkeasti koulutettujen työmarkkinoiden muutosvoimat
  • Koulutus kannattaa, mutta kuinka hyvin?
    Aleksi Kalenius, koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija, Suomen OECD-edustusto
    Heikki Taulu, ekonomisti, Akava
  •  Mitkä asiat ovat keskeistä yksilön työllistyvyyden kannalta?
    Niina Jallinoja, lehtori, Haaga-Helia
    Heidi Hännikäinen, ura-asioiden päällikkö, Agronomiliitto

Keskustelun fasilitoi Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, Helsingin yliopiston urapalvelut (LATUA)

Uusimmat uraseurantatutkimukset
Rinnakkaiset työpajat

Tiistai 12.12.

Yhteistyöllä tietoa työelämän osaamistarpeista.

Uraseurannan kehitystyö vuosina 2015-2018

  • Liisa Marttila, hankepäällikkö, AMK:sta uralle!
  • Sari Haataja, hankepäällikkö, LATUA-hanke
  • Merja Ukkola, hankepäällikkö, Töissä.fi-hanke
Rinnakkaiset työpajat
  • Työpaja 4. Mitä tiedämme tohtorien työurista – tohtoriuraseurannan rooli tulevaisuudessa. työpajamateriaali 1, työpajamateriaali 2.
  • Työpaja 5. Uraseurantatulosten analyysi ja käyttäjälähtöinen raportointi
  • Työpaja 6. Uraseurantaviestinnässä onnistuminen
Viiden minuutin visioita uraseurantojen tulevaisuudesta
  • Miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantatoimintaa kehitetään tulevaisuudessa? Miten toiminta on järkevää organisoida valtakunnallisesti? Miten uraseurantatiedosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty? Mikä on uraseurantatoiminnassa kaikkein tärkeintä? Aiheesta lyhyitä visiopuheenvuoroja pitävät Riitta Pyykkö, vararehtori, korkeakoulujen uraseurantahankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja (Turun yliopisto), Leena Wahlfors, toiminnanjohtaja (UNIFI), Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja (Arene), Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiantuntija (Akava), Mika Tuuliainen, johtava asiantuntija (EK), Kalle Korhonen, tiedeasiamies (Koneen Säätiö), Anniina Sippola, koulutuspoliittinen asiantuntija  (SAMOK), Tapio Heiskari, koulutuspoliittinen asiantuntija (SYL) Veli-Matti Lamppu, johtaja (Suomen Yrittäjät) ja Juha Kurtti, tutkimuspäällikkö (Tehy).
  • Puheenvuorojen materiaali

Lisätietoja Korkeakoulujen uraseurantafoorumista

Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, projektivastaava, LATUA-hanke
Helsingin yliopiston urapalvelut
eric.carver(at)helsinki.fi, p. 050 5935019

Leena Itkonen, uraohjauksen asiantuntija, Töissä.fi -hanke
Helsingin yliopiston urapalvelut
leena.itkonen(at)helsinki.fi, p. 050 5935018

Elina Nurmikari, kehittämispäällikkö, AMK:sta uralle! -hanke
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
elina.nurmikari(at)otus.fi, p. 050 365 8944

Uraseurantafoorumin järjestävät korkeakoulujen uraseurantakyselyjä vuosina 2015–17 kehittäneet ESR-rahoitteiset hankkeet AMK:sta uralle!, LATUA ja Töissä.fi yhteistyössä yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston kanssa.

Akava, EK, Koneen Säätiö, SAMOK, STTK, Suomen Yrittäjät ja SYL toimivat tilaisuuden yhteistyökumppaneina.

 

Uraseurantahankkeiden työntekijät kokoontuivat suunnittelupäivään

blogaus3005

Töissä.fi, Latua ja AMKista Uralle! –uraseurantahankkeiden työntekijät kokoontuivat TAMKin tiloissa toukokuun lopussa. Päivän tavoitteena oli tarkastella hankkeessa tehtyä toimintaa ja arvioida toiminnan onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kyseessä oli kolmas kerta, kun kolmen sisarhankkeen työntekijät kokoontuvat yhteiseen seminaariin. Continue reading Uraseurantahankkeiden työntekijät kokoontuivat suunnittelupäivään

Yritysnäkökulma uraseurantakyselyyn ja sen hyödyntämiseen

Austin Ban4

AMKista uralle –hankkeessa on kehitetty työkalua valmistuneiden uraseurantaa varten. Kaikissa hankkeen sisältöä kuvaavissa määrittelyissä esiintyy juuri tuo sana valmistuneiden, jonka viime kädessä katsotaan kuvaavan parhaiten lopullista hyödyn saajaa. Aika moni varmasti tulkitsee tämän tarkoittavan juuri opiskelijoita. Ajantasaisen ja realistisen työelämätiedon katsotaan edistävän sopivien koulutusvalintojen tekemistä ja lopulta työllistymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnollisesti kehitystoimia mm. koulutuspolitiikassa, oppilaitosten hallinnossa, opettajien- ja opinto-ohjaajien koulutuksessa ja itse opetustyössä. Monet hankkeen toimijat ovat varmaan olleet yllättyneitä siitä, kuinka haastavaa on ollut sommitella osatavoitteita tukevat kysymykset uraseurannan kysymyspatteristoon siten, että kyselyn laajuus ei kasvaisi liian suureksi.

Uraseurantakysely luodaan avuksi opiskelijoille ja työkaluksi ammattikorkeakouluille opetustyön kehittämiseen. Selkeästä tavoitteesta huolimatta pohdinta siitä kuka on ns. asiakas ja ketä varten työkalu luodaan, voi keskustelu olla hyvinkin moninaista. Eri alojen opetustyö on kulttuuriltaan toisistaan poikkeavaa. Myös ammattialat joihin opiskelijat työllistyvät, ovat erilaisia suhtautumisessaan koulutukseen ja opetustyöhön. Toiset ottavat kantaa enemmän koulutuspoliittisiin valintoihin ja toiset vähemmän. Tämän blogin pohdinnassa on kartoitettu teknologiateollisuutta edustavien yritysten näkemyksiä uraseurantakyselystä ja sen hyödynnettävyydestä. Yritysten edustajien näkemykset ja katsantokannat saattavat yllättää. Pohjalta löytyy usein kysymys: kuka on oppilaitosten ensisijainen asiakas.

Blogin tausta

Blogikirjoitus perustuu kolmeen kirjoittajien tekemään haastatteluun toukokuussa 2017. Haastateltavista yksi henkilö työskentelee suurehkon pk-yrityksen alihankintakonepajaryppään henkilöstöpäällikkönä. Toinen suuren koneteknisen suunnittelutoimiston liiketoimintajohtajana ja kolmas merkittävän oman tuotteen omaavan teknologiayrityksen laatupäällikkönä.
Kaikki ovat olleet mukana AMK-yhteistyössä. Heille tuttua ovat mm. neuvottelukunta- ja hankeyhteistyö sekä opinnäytetöiden teettäminen. Ennen haastatteluja JAMKssa oli juuri tehty uraseurannan pilottikysely ja sen yhteenveto oli käytettävissä keskusteluissa, joskin teknologiasta valmistuneita vastaajia oli varsin vähän (29 kpl), jotka vielä jakautuivat useaan tutkinto-ohjelmaan.

Kyselyn asiakasnäkökulma

Yritysten edustajat kiinnittivät huomiota uraseurantakysely –hankkeen näkökulmaan, joka heille näyttäytyi pelkästään oppilaitosnäkökulmana. Yrityksiä ei itse kyselyssä ole hyödynnetty palautteen antajina. Kyselyhän perustuu valmistuneiden kannanottoihin, jota oppilaitokset, mahdollisesti Opetusministeriö, opiskelijat ja oppilaitokseen hakijaksi harkitsevat hyödyntävät.

Kysymys heräsi, miten yritysten eli yhden merkittävän loppuasiakkaan näkemys on huomioitu kyselyä muodostettaessa ja miten heidän tarve hyödyntää tuloksia on huomioitu. Yksi haastateltava esitti radikaalina ehdotuksena, että kyselyyn vastaajien sen hetkiset työnantajat voisivat täyttää kyselystä jonkin osion. Yksi kysymys voisikin olla Kuinka osaaminen on täyttänyt työtehtävän osaamistavoitteet? Toisena vaihtoehtona voisi myös olla valmistuneiden ja työnantajien vastaaminen joihinkin samoihin kysymyksiin, jolloin eriävät mielipiteet ja kokemukset tulisivat näkyviin. Ehdotukset luonnollisesti laajentaisivat vastausaineistosta saatavia näkökulmia. Jopa tarkka kysymys siitä, mihin osuuteen työntekijän osaamisessa yritys on tyytyväinen, voisi olla kyselyssä. Näissä ehdotuksissa työntekijä ja työnantaja eivät luonnollisesti saisi nähdä toistensa vastauksia. Edellä mainituilla ehdotuksilla uraseurantakysely muuttuisi selkeästi vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin mitä se nyt on. Anonyymistä tiedosta olisi tehtävissä hyvin tarkkoja alueellisia oppilaitos- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia päätelmiä.

Yritykset tunnistivat kyllä heidän hyödynnettävissä olevat analyysipolut nykyisenlaisestakin kyselystä, mutta sanoivat omalta puoleltaan resurssien puutteen estävän niiden purkamisen käytännössä. Työntekijän motivaation selvittäminen nousi useiden haastateltavien mielestä vielä osaamisiakin mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Kysymyksellä Minkä alan valitsisit nyt? osuisi haastateltavien mielestä aika naulan kantaan. Tai laajempi kysymys Tiesitkö mihin hakeuduit ja oletko tyytyväinen? kääntäisi katsantokannan myös valmistuneen mielentilaan.

Yritysnäkökulma olisi varmaankin syytä jatkossa huomioida jollain tavoin. Yrityksethän ovat merkittävin asiakasryhmä, jonka odotukset olisi syytä täyttää mm. tunnistamalla heidän tulevat osaamistarpeensa mahdollisimman hyvin. Teknologiassa tämä varmaankin korostuu, mutta koskee myös muitakin aloja, vaikka aina ei loppuasiakas välttämättä ole niin selkeästi määriteltävissä. Jokaisella tutkinto-ohjelmallahan tulisi olla tunnistettuna merkittävimmät asiakassegmentit, jotka näkyvät hyvin tekniikan alan. Asia ei ole pelkästään kirjoittajien keksimä, vaan se näkyy mm. alan EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikriteereissä.

JAMKin Teknologiayksikössä pitkään käytössä ollut neuvottelukuntatoiminta nähtiin erittäin hyödyllisenä, jossa yritykset ja opiskelijat pystyvät tuomaan tutkinto-ohjelman opintojaksotasolle saakka omia näkemyksiään. Siinähän loppuasiakas ja asiakas (opiskelija) ovat mukana tuotteen, eli osaamisen ja sen opettamisen/oppimisen, suunnittelussa.

Yhteenveto

Haastattelut osoittivat hyvin, että yritysten luottamus koulutuksen tuottamaan osaamiseen on hyvä ja opetuksen katsotaan tuottavan juuri heidän tarvitsemaansa tulevaisuuden osaamista. Koulutusohjelmien sisällä tapahtuvaa yleistä päivittämistä ja kehitystyötä tuetaan. Pedagogiikan eteenpäin menoa ja uusien opetusmenetelmien tuomia mahdollisuuksia pidetään hyvänä. Pohdinta ja tasapainoilu ilmenevät merkittävästi siinä, kuinka yritykset ohjeistavat jakamaan resursseja opetuksessa geneeristen työelämätaitojen ja substanssiosaamisen välillä.

Tehdyn kyselyn vastausprosentin suuruus kiinnosti yrityshenkilöitä; erityisesti onnistuttiinko pilottikyselyssä saamaan kyllin kattava vastaajien määrä. Pienehkö vastaajien määrä muodostui myös korostetusti ongelmaksi tulosten analysoinnin ja yritysnäkökulmasta hyödynnettävyyden kannalta. Yrityksillä olisi edellä mainituista syistä erityinen tarve tunnistaa heillä työskentelevien henkilöiden ja kyselyyn osallistuneiden vastaukset.

Haastatteluiden alussa esiin nostettiin alumnitoiminnan merkitystä. Alumnitoiminta nähdään merkittävänä mahdollisuutena, jossa yritykset voisivat olla entistä aktiivisemmin mukana mm. vapaamuotoisiin seminaareihin osallistujina. Samalla laajempi verkostoituminen oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistuisi. Muutoinkin kiinnostus JAMKin alumnitoimintaa kohtaan oli selvää.
Uraseurantakysely koettiin kiinnostavana, mutta ei kovin merkityksellisenä yrityksille. Yritysten tarve yleiseen uratietoon on vähäinen. Tiedontarve kohdistuu enemmän heillä työskentelevien yhteistyöoppilaitoksista valmistuneiden henkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin mm. koulutuksen osuvuudesta ja kohtaavuudesta työtehtävän vaatimuksiin. Yrityksissä osaamisen tunnistettavuuden ja kohdistettavuuden on oltava hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämän kaltaista tietoa he eivät katsoneet saavansa koko valtakunnan tason kyselyistä. Yritysten omat tavoitteet ovat aikajänteeltään usein lyhyitä verrattuna koulutuksen suunnitteluun. Silti yhden haastateltavan ensimmäinen kommentti oli ”kysely on fiksu”, mikä kuvaa kyselyn arvostusta. Kyselyn huomattiin paljastavan myös yrityksen tarvitsemia, mutta usein tiedostamattomia asioita.

Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka, lehtori
Harri Peuranen, JAMK konetekniikka, yliopettaja, koulutusvastaava

Kuva Austin Ban

Uraohjauksen ajokortti antaa valmiuksia kohtaamiseen

IMG_20170512_134735

Millainen uraohjaajatyyppi minä olen? Minkälaista tieto- ja oppimiskäsitystä edustan? Miten kohtaan uraohjattavan?

Muun muassa näitä asioita mietittiin 12.5. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Uraohjauksen ajolupa/ajokortti -koulutuksessa. Uraohjauksen konkareiden, yliopettaja Annukka Tapanin ja lehtori Merja Hanhimäen suunnittelema koulutus on tarkoitettu uraohjauksen parissa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kaksipäiväisen koulutuksen voi suorittaa uraohjauksen ajolupana osallistumalla ensimmäiseen päivään, tai ajokorttina osallistumalla molempiin päiviin. Kahden opintopisteen arvoinen ajokorttikoulutus edellyttää osallistumisen lisäksi kotitehtävien suorittamista.

Ensimmäisessä päivässä käytiin läpi uraohjauksen periaatteita ja käsitteistöä sekä tietopohjaa. Mietimme myös omia kokemuksia uraohjattavana ja omien uriemme kaaria. Seuraava koulutuspäivä järjestetään kesäkuussa. Koulutus on maksuton ja osa AMKista Uralle! -ESR-hanketta.
uraohjauksen ajokortti

Miten 2011 valmistuneet maisterit ovat työllistyneet? Tutustu yliopistojen uraseurannan tuloksiin

Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. aalto-yliopistossa. Kuvassa Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).
Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. Aalto-yliopistossa. Kuvassa tuloksista keskustelevat Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusin maisterien uraseuranta kerättiin syksyllä 2016 vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneilta.

Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Aarresaari-verkoston uraseuranta: maisterit tyytyväisiä työuriensa alkuun – kyky kertoa omasta osaamisesta korostuu

latua_kuva3
Vuonna 2011 valmistuneet maisterit ovat päässeet hyvin kiinni työuran alkuun. Lähes kolme neljästä kokee tekevänsä työtä, joka vastaa koulutusta hyvin. Tutkintoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta yliopistoilta toivotaan lisää valmiuksia työelämään siirtymiseen. Nykyisiä opiskelijoita valmistuneet kannustavat sinnikkyyteen, rohkeuteen ja uteliaisuuteen.

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 3.5. julkistettavasta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Syksyllä 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Paikka työmarkkinoilta löytynyt hyvin

Vuonna 2011 valmistuneet ovat päättäneet opintonsa vaikeassa taloustilanteessa, mutta pärjänneet silti työmarkkinoilla. Kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan eli noin viisi vuotta työssä. Toisaalta työ ei välttämättä mahdollista tutkinnon tarjoaman osaamisen hyödyntämistä samalla tavalla kuin ennen.

– Aiempiin uraseurantoihin verrattuna näyttää siltä, että vuonna 2011 valmistuneille on ollut haasteellisempaa löytää koulutusalaa vastaavaa työtä. Erityisesti niiden, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on pakko miettiä osaamisensa soveltamismahdollisuuksia, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta kuvaa.

Lisää eväitä muuttuvaan työelämään

Viisi vuotta työelämässä olleet ovat hypänneet suoraan työelämän muutokseen mukaan. Kyselyhetkellä 91 prosenttia vastaajista oli työssä, mutta vain noin kolmasosa vastaajista koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.

Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi seikaksi maisterit kokevat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.

– Työnhaussa korostuu usein mielikuva suhteiden ja kontaktien sekä työkokemuksen määräävyydestä, vaikka oman osaamisen kuvaaminen ja siitä vakuuttavasti kertominen saattavatkin olla avainroolissa, Sainio toteaa.

Viisi vuotta sitten valmistuneet kannustavatkin nykyisiä opiskelijoita kehittämään työnhakutaitoja. Myös muun muassa itsensä kehittäminen ja epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeinä taitoina esiin.

– Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta toteaa.

Tulosten julkistustilaisuus 3.5.

Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan keskiviikkona 3.5. klo 13-16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tuloksista Aarresaari-verkoston sivuilta.

Yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017

logo_aarresaari

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.

Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)  edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!