Hankkeissa tapahtuu (artikkelit)

Yritysnäkökulma uraseurantakyselyyn ja sen hyödyntämiseen

Austin Ban4

AMKista uralle –hankkeessa on kehitetty työkalua valmistuneiden uraseurantaa varten. Kaikissa hankkeen sisältöä kuvaavissa määrittelyissä esiintyy juuri tuo sana valmistuneiden, jonka viime kädessä katsotaan kuvaavan parhaiten lopullista hyödyn saajaa. Aika moni varmasti tulkitsee tämän tarkoittavan juuri opiskelijoita. Ajantasaisen ja realistisen työelämätiedon katsotaan edistävän sopivien koulutusvalintojen tekemistä ja lopulta työllistymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnollisesti kehitystoimia mm. koulutuspolitiikassa, oppilaitosten hallinnossa, opettajien- ja opinto-ohjaajien koulutuksessa ja itse opetustyössä. Monet hankkeen toimijat ovat varmaan olleet yllättyneitä siitä, kuinka haastavaa on ollut sommitella osatavoitteita tukevat kysymykset uraseurannan kysymyspatteristoon siten, että kyselyn laajuus ei kasvaisi liian suureksi.

Uraseurantakysely luodaan avuksi opiskelijoille ja työkaluksi ammattikorkeakouluille opetustyön kehittämiseen. Selkeästä tavoitteesta huolimatta pohdinta siitä kuka on ns. asiakas ja ketä varten työkalu luodaan, voi keskustelu olla hyvinkin moninaista. Eri alojen opetustyö on kulttuuriltaan toisistaan poikkeavaa. Myös ammattialat joihin opiskelijat työllistyvät, ovat erilaisia suhtautumisessaan koulutukseen ja opetustyöhön. Toiset ottavat kantaa enemmän koulutuspoliittisiin valintoihin ja toiset vähemmän. Tämän blogin pohdinnassa on kartoitettu teknologiateollisuutta edustavien yritysten näkemyksiä uraseurantakyselystä ja sen hyödynnettävyydestä. Yritysten edustajien näkemykset ja katsantokannat saattavat yllättää. Pohjalta löytyy usein kysymys: kuka on oppilaitosten ensisijainen asiakas.

Blogin tausta

Blogikirjoitus perustuu kolmeen kirjoittajien tekemään haastatteluun toukokuussa 2017. Haastateltavista yksi henkilö työskentelee suurehkon pk-yrityksen alihankintakonepajaryppään henkilöstöpäällikkönä. Toinen suuren koneteknisen suunnittelutoimiston liiketoimintajohtajana ja kolmas merkittävän oman tuotteen omaavan teknologiayrityksen laatupäällikkönä.
Kaikki ovat olleet mukana AMK-yhteistyössä. Heille tuttua ovat mm. neuvottelukunta- ja hankeyhteistyö sekä opinnäytetöiden teettäminen. Ennen haastatteluja JAMKssa oli juuri tehty uraseurannan pilottikysely ja sen yhteenveto oli käytettävissä keskusteluissa, joskin teknologiasta valmistuneita vastaajia oli varsin vähän (29 kpl), jotka vielä jakautuivat useaan tutkinto-ohjelmaan.

Kyselyn asiakasnäkökulma

Yritysten edustajat kiinnittivät huomiota uraseurantakysely –hankkeen näkökulmaan, joka heille näyttäytyi pelkästään oppilaitosnäkökulmana. Yrityksiä ei itse kyselyssä ole hyödynnetty palautteen antajina. Kyselyhän perustuu valmistuneiden kannanottoihin, jota oppilaitokset, mahdollisesti Opetusministeriö, opiskelijat ja oppilaitokseen hakijaksi harkitsevat hyödyntävät.

Kysymys heräsi, miten yritysten eli yhden merkittävän loppuasiakkaan näkemys on huomioitu kyselyä muodostettaessa ja miten heidän tarve hyödyntää tuloksia on huomioitu. Yksi haastateltava esitti radikaalina ehdotuksena, että kyselyyn vastaajien sen hetkiset työnantajat voisivat täyttää kyselystä jonkin osion. Yksi kysymys voisikin olla Kuinka osaaminen on täyttänyt työtehtävän osaamistavoitteet? Toisena vaihtoehtona voisi myös olla valmistuneiden ja työnantajien vastaaminen joihinkin samoihin kysymyksiin, jolloin eriävät mielipiteet ja kokemukset tulisivat näkyviin. Ehdotukset luonnollisesti laajentaisivat vastausaineistosta saatavia näkökulmia. Jopa tarkka kysymys siitä, mihin osuuteen työntekijän osaamisessa yritys on tyytyväinen, voisi olla kyselyssä. Näissä ehdotuksissa työntekijä ja työnantaja eivät luonnollisesti saisi nähdä toistensa vastauksia. Edellä mainituilla ehdotuksilla uraseurantakysely muuttuisi selkeästi vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin mitä se nyt on. Anonyymistä tiedosta olisi tehtävissä hyvin tarkkoja alueellisia oppilaitos- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia päätelmiä.

Yritykset tunnistivat kyllä heidän hyödynnettävissä olevat analyysipolut nykyisenlaisestakin kyselystä, mutta sanoivat omalta puoleltaan resurssien puutteen estävän niiden purkamisen käytännössä. Työntekijän motivaation selvittäminen nousi useiden haastateltavien mielestä vielä osaamisiakin mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Kysymyksellä Minkä alan valitsisit nyt? osuisi haastateltavien mielestä aika naulan kantaan. Tai laajempi kysymys Tiesitkö mihin hakeuduit ja oletko tyytyväinen? kääntäisi katsantokannan myös valmistuneen mielentilaan.

Yritysnäkökulma olisi varmaankin syytä jatkossa huomioida jollain tavoin. Yrityksethän ovat merkittävin asiakasryhmä, jonka odotukset olisi syytä täyttää mm. tunnistamalla heidän tulevat osaamistarpeensa mahdollisimman hyvin. Teknologiassa tämä varmaankin korostuu, mutta koskee myös muitakin aloja, vaikka aina ei loppuasiakas välttämättä ole niin selkeästi määriteltävissä. Jokaisella tutkinto-ohjelmallahan tulisi olla tunnistettuna merkittävimmät asiakassegmentit, jotka näkyvät hyvin tekniikan alan. Asia ei ole pelkästään kirjoittajien keksimä, vaan se näkyy mm. alan EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikriteereissä.

JAMKin Teknologiayksikössä pitkään käytössä ollut neuvottelukuntatoiminta nähtiin erittäin hyödyllisenä, jossa yritykset ja opiskelijat pystyvät tuomaan tutkinto-ohjelman opintojaksotasolle saakka omia näkemyksiään. Siinähän loppuasiakas ja asiakas (opiskelija) ovat mukana tuotteen, eli osaamisen ja sen opettamisen/oppimisen, suunnittelussa.

Yhteenveto

Haastattelut osoittivat hyvin, että yritysten luottamus koulutuksen tuottamaan osaamiseen on hyvä ja opetuksen katsotaan tuottavan juuri heidän tarvitsemaansa tulevaisuuden osaamista. Koulutusohjelmien sisällä tapahtuvaa yleistä päivittämistä ja kehitystyötä tuetaan. Pedagogiikan eteenpäin menoa ja uusien opetusmenetelmien tuomia mahdollisuuksia pidetään hyvänä. Pohdinta ja tasapainoilu ilmenevät merkittävästi siinä, kuinka yritykset ohjeistavat jakamaan resursseja opetuksessa geneeristen työelämätaitojen ja substanssiosaamisen välillä.

Tehdyn kyselyn vastausprosentin suuruus kiinnosti yrityshenkilöitä; erityisesti onnistuttiinko pilottikyselyssä saamaan kyllin kattava vastaajien määrä. Pienehkö vastaajien määrä muodostui myös korostetusti ongelmaksi tulosten analysoinnin ja yritysnäkökulmasta hyödynnettävyyden kannalta. Yrityksillä olisi edellä mainituista syistä erityinen tarve tunnistaa heillä työskentelevien henkilöiden ja kyselyyn osallistuneiden vastaukset.

Haastatteluiden alussa esiin nostettiin alumnitoiminnan merkitystä. Alumnitoiminta nähdään merkittävänä mahdollisuutena, jossa yritykset voisivat olla entistä aktiivisemmin mukana mm. vapaamuotoisiin seminaareihin osallistujina. Samalla laajempi verkostoituminen oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistuisi. Muutoinkin kiinnostus JAMKin alumnitoimintaa kohtaan oli selvää.
Uraseurantakysely koettiin kiinnostavana, mutta ei kovin merkityksellisenä yrityksille. Yritysten tarve yleiseen uratietoon on vähäinen. Tiedontarve kohdistuu enemmän heillä työskentelevien yhteistyöoppilaitoksista valmistuneiden henkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin mm. koulutuksen osuvuudesta ja kohtaavuudesta työtehtävän vaatimuksiin. Yrityksissä osaamisen tunnistettavuuden ja kohdistettavuuden on oltava hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämän kaltaista tietoa he eivät katsoneet saavansa koko valtakunnan tason kyselyistä. Yritysten omat tavoitteet ovat aikajänteeltään usein lyhyitä verrattuna koulutuksen suunnitteluun. Silti yhden haastateltavan ensimmäinen kommentti oli ”kysely on fiksu”, mikä kuvaa kyselyn arvostusta. Kyselyn huomattiin paljastavan myös yrityksen tarvitsemia, mutta usein tiedostamattomia asioita.

Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka, lehtori
Harri Peuranen, JAMK konetekniikka, yliopettaja, koulutusvastaava

Kuva Austin Ban

Uraohjauksen ajokortti antaa valmiuksia kohtaamiseen

IMG_20170512_134735

Millainen uraohjaajatyyppi minä olen? Minkälaista tieto- ja oppimiskäsitystä edustan? Miten kohtaan uraohjattavan?

Muun muassa näitä asioita mietittiin 12.5. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Uraohjauksen ajolupa/ajokortti -koulutuksessa. Uraohjauksen konkareiden, yliopettaja Annukka Tapanin ja lehtori Merja Hanhimäen suunnittelema koulutus on tarkoitettu uraohjauksen parissa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kaksipäiväisen koulutuksen voi suorittaa uraohjauksen ajolupana osallistumalla ensimmäiseen päivään, tai ajokorttina osallistumalla molempiin päiviin. Kahden opintopisteen arvoinen ajokorttikoulutus edellyttää osallistumisen lisäksi kotitehtävien suorittamista.

Ensimmäisessä päivässä käytiin läpi uraohjauksen periaatteita ja käsitteistöä sekä tietopohjaa. Mietimme myös omia kokemuksia uraohjattavana ja omien uriemme kaaria. Seuraava koulutuspäivä järjestetään kesäkuussa. Koulutus on maksuton ja osa AMKista Uralle! -ESR-hanketta.
uraohjauksen ajokortti

Miten 2011 valmistuneet maisterit ovat työllistyneet? Tutustu yliopistojen uraseurannan tuloksiin

Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. aalto-yliopistossa. Kuvassa Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).
Aarresaari-verkoston maisteriuraseurannan tulokset julkistettiin 3.5. Aalto-yliopistossa. Kuvassa tuloksista keskustelevat Eric Carver (Helsingin yliopisto) ja Iida Mielityinen (Akava).

Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusin maisterien uraseuranta kerättiin syksyllä 2016 vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneilta.

Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Aarresaari-verkoston uraseuranta: maisterit tyytyväisiä työuriensa alkuun – kyky kertoa omasta osaamisesta korostuu

latua_kuva3
Vuonna 2011 valmistuneet maisterit ovat päässeet hyvin kiinni työuran alkuun. Lähes kolme neljästä kokee tekevänsä työtä, joka vastaa koulutusta hyvin. Tutkintoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta yliopistoilta toivotaan lisää valmiuksia työelämään siirtymiseen. Nykyisiä opiskelijoita valmistuneet kannustavat sinnikkyyteen, rohkeuteen ja uteliaisuuteen.

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 3.5. julkistettavasta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Syksyllä 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 4 936 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa kaikki yliopistot, Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Paikka työmarkkinoilta löytynyt hyvin

Vuonna 2011 valmistuneet ovat päättäneet opintonsa vaikeassa taloustilanteessa, mutta pärjänneet silti työmarkkinoilla. Kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan eli noin viisi vuotta työssä. Toisaalta työ ei välttämättä mahdollista tutkinnon tarjoaman osaamisen hyödyntämistä samalla tavalla kuin ennen.

– Aiempiin uraseurantoihin verrattuna näyttää siltä, että vuonna 2011 valmistuneille on ollut haasteellisempaa löytää koulutusalaa vastaavaa työtä. Erityisesti niiden, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on pakko miettiä osaamisensa soveltamismahdollisuuksia, tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta kuvaa.

Lisää eväitä muuttuvaan työelämään

Viisi vuotta työelämässä olleet ovat hypänneet suoraan työelämän muutokseen mukaan. Kyselyhetkellä 91 prosenttia vastaajista oli työssä, mutta vain noin kolmasosa vastaajista koki, että koulutus oli antanut riittävät valmiudet työelämään.

Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi seikaksi maisterit kokevat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi.

– Työnhaussa korostuu usein mielikuva suhteiden ja kontaktien sekä työkokemuksen määräävyydestä, vaikka oman osaamisen kuvaaminen ja siitä vakuuttavasti kertominen saattavatkin olla avainroolissa, Sainio toteaa.

Viisi vuotta sitten valmistuneet kannustavatkin nykyisiä opiskelijoita kehittämään työnhakutaitoja. Myös muun muassa itsensä kehittäminen ja epävarmuuden sietäminen nousevat tärkeinä taitoina esiin.

– Yliopistokoulutuksen tehtävä on kehittää kykyä soveltaa tieteellistä tietoa ja asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista eri tilanteissa. Meidän pitää varustaa valmistuvat niin, että he tunnistavat osaamisensa ja pystyvät rakentamaan työuraansa muuttuvassa maailmassa. Myös esimerkiksi harjoittelu ja muut opintojen aikaiset työelämäkontaktit ovat tärkeitä ja helpottavat siirtymistä työelämään, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta toteaa.

Tulosten julkistustilaisuus 3.5.

Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan keskiviikkona 3.5. klo 13-16 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidettävässä tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tuloksista Aarresaari-verkoston sivuilta.

Yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017

logo_aarresaari

Valmistuneiden työllistymisen laatu vaikuttaa vuoden 2019 alusta korkeakoulujen rahoitukseen. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on seurannut yliopistoista valmistuneiden työllistymisen laatua uraseurantakyselyillä jo yli kymmenen vuotta. Uusimmat valtakunnallisen maisterien uraseurannan tulokset julkistetaan 3.5. klo 13-16 Helsingissä.

Tulosten esittelyssä keskitytään tänä vuonna erityisesti työllistymisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tilaisuuden avaa vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta. Tuloksia esittelee tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja niitä kommentoi tohtori Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta. Työllisyyden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä keskustelevat tilaisuudessa myös mm. Akavan, Suomen Yrittäjien, EK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)  edustajat. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lisätiedot ja ilmoittautuminen Aarresaari-verkoston sivuilla.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Töissä.fi ESR 60 -vuotisjuhlissa

Minna Pesiö-Kokko töissä.fi:n ständillä

Töissä.fi osallistui kutsuttuna Investointeja ihmisiin – Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta  -tilaisuuteen 16.2.2017 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Juhlassa puhuivat muun muassa työministeri Jari Lindström, Laurent Sens Euroopan komissiosta ja köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuudessa oli lisäksi useita keskusteluja ja musiikkiesityksiä.

Mertsi Lindgren ja Jasmin Helmi esiintyivät ESR-juhlassa
Mertsi Lindgren ja Jasmin Helmi esiintyivät ESR-juhlassa

Yli 20 ständillä esiteltiin onnistuneimpien ESR-hankkeiden tuloksia. Töissä.fi herätti suurta kiinnostusta, ja verkkopalvelu keräsi kävijöiltä paljon kiitosta. Juhla oli myös erinomainen tilaisuus tutustua muihin hyviin projekteihin.

Hanketta ja palvelua olivat esittelemässä projektipäällikkö Merja Ukkola sekä Minna Pesiö-Kokko ja Marko Kuparinen.

Minna Pesiö-Kokko, Henri Helander ja Merja Ukkola
Myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Henri Helander ehti vierailla töissä.fi:n ständillä.

 

URASEURANTAKYSELY VUONNA 2012 VALMISTUNEILLE

uraseurantakyselyartikkelikuva

Uraseurantakysely AMKista valmistuneille

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen työelämässä? Selvitämme näitä teemoja tämän kevään aikana uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluvat kaikki vuonna 2012 valmistuneet. Kysely toteutetaan viidessä ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea (HAMK, JAMK, Oamk, TAMK, TuAMK), ja siitä vastaa näiden ammattikorkeakoulujen toimijoista sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijoista koostuva AMKista uralle! -hanke.

Mikäli opiskelit näissä korkeakouluissa ja valmistuit vuonna 2012, sinulle lähetetään kuukauden sisällä kaksi tekstiviestiä, joissa kerrotaan kyselystä ja pyydetään vastaamaan siihen.

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita heidän urapohdinnoissaan ja pääset vaikuttamaan tulevaisuuden ammattikorkeakoulutukseen. Uraseurantakysely on tärkeässä roolissa koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden uraohjauksessa. Tuloksia voit nähdä myös korkeakouluista valmistuneiden työtehtäviä ja urapolkuja esittelevässä kaikille avoimessa töissä.fi-verkkopalvelussa (www.toissa.fi). Arvostamme vastaustasi suuresti!

Vastaajien tiedot on kerätty Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, Virrasta. Siitä saamme myös perustiedot suoritetuista tutkinnoista, joten lomakkeessa ei kysytä erikseen siihen liittyviä asioita. Tällä kyselyllä rakennetaan perustaa jatkossa vuosittain toteutettavalle uraseurannalle, jota käytetään ammattikorkeakoulutuksen ohjaus- ja kehittämistyössä.

Kyselyn kohderyhmänä on 7200 HAMKista, JAMKista, Oamkista, TAMKista ja Turun AMK:sta valmistunutta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 5 vuotta aiemmin valmistuneiden uraseurantakyselyitä tehdään jatkossa kaikissa ammattikorkeakouluissa, joten vastauksesi auttaa myös tässä kehittämistyössä!

Henkilökohtainen vastauslinkki on mahdollista kopioida ja siirtää pöytäkoneen selaimeen.

Kysely on auki 13.4.2017 asti. Kiitos jo etukäteen vastauksistasi, opiskelijat luottavat valmistuneiden näkemyksiin!

Voit tutustua kyselyn rekisteriselosteeseen täällä.

 

Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin

tampere04

AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja –väliseminaari järjestettiin Tampereella tammikuun 13. päivänä 2017. Seminaarin ohjelmassa oli kolme työpajaa, joista yhtenä Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama työpaja ”Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin”. Työpaja kokosi yhteen ohjauksen ammattilaisia ympäri Suomen pohtimaan yhdessä tulevaisuutta uraohjauksen näkökulmasta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Työpajassa lähdetiin liikkeelle ajatuksesta, että meistä kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, eikä siten tietää siitä mitään varmaa. Tulevaisuutta, ja tässä yhteydessä erityisesti omaa urapolkua mietittäessä, on kuitenkin tärkeää ennakoida ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Mitä kaikkea polulla voikaan tulla vastaan? Mielikuvien, erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarkastelun myötä on mahdollista varautua paremmin tulevaan ja napata kiinni sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle. Tulevaisuuden uraohjauksen voidaankin siten ajatella olevan juuri sellaista ohjaustyötä, jonka kautta näitä valmiuksia vahvistetaan ja mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Tulevaisuuden uraohjausta kuvaamassa

Työpajaan osallistuneet pohtivat tulevaisuuden uraohjausta tulevaisuustaulukon avulla. Työpajassa kuvattiin uraohjauksen nykytilaa kolmen teeman kautta: 1) Asiat ja ilmiöt, joita ei voi muuttaa, 2) Esteet, jotka jarruttavat kehittämistä ja 3) Muutosta edistävät tekijät.

laura2

Osallistujat kokivat, että esimerkiksi työelämää ja sen muutosta koskevat tekijät, tarve sopeutua muutoksiin sekä yleiset taloudelliset ja poliittiset ratkaisut ovat sellaisia asioita ja ilmiöitä, joihin ei voida vaikuttaa. He totesivat kuitenkin, että muutoksista huolimatta uraohjauksen tarve tulee säilymään. Muutosta jarruttavina tekijöinä nähtiin, että ohjaukseen ei resursoida riittävästi taloudellisesti ja ajallisesti. Myös johtamiseen liittyvät tekijät, kuten epäselvyydet uraohjauksen vastuualueissa ja työnjaossa sekä muutosvastarinta nousivat vahvasti esiin jarruttavana tekijänä. Työpajassa muutoksen edistäjiksi nostettiin esiin edellä mainittujen vastinparit: hyvä johtaminen, kehitysinto ja rohkeus lähteä kohti uutta. Uraohjauksessa edistävänä tekijänä nähtiin myös asennemuutos, jossa ohjaus nähdään koko oppilaitoksen henkilöstön tehtävänä.

Seuraavaksi työpajassa kuvattiin uraohjauksen tulevaisuuskuvia kolmen teeman avulla: 1) Toivottava tulevaisuus (tavoite uraohjauksen tulevaisuudelle) 2) Mitä toimenpiteitä tarvitaan toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi? ja 3) Mitä verkostoja tarvitaan?

Toivottavaksi tulevaisuuden kuvaksi osallistujat maalasivat näkökulmia elinikäisestä, koko elämän ja sen hallinnan kattavasta ohjauksesta, jossa jokainen yksilö saa tarvitsemaansa ohjausta. Tällaisen ohjauksen vahvistamana yksilön valmiudet navigoida muuttuvassa maailmassa vahvistuvat ja hän kykenee sietämään epävarmuustekijöitä paremmin. Toivottavana tulevaisuutena osallistujat näkivät myös, että tulevaisuuden uraohjauksessa keskiössä olisi yksilö ja hänen yksilöllinen tapansa toimia osana erilaisia yhteisöjä. Merkityksellisenä koettiin myös yksilön kasvun tukeminen osana yhteisöä. Toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi pidettiin tärkeänä ohjauksen systemaattista kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Lisäksi etsittiin erilaisia keinoja ohjauksen kehittämiseen yhteisen päämäärän määrittelystä ja yhteen hiileen puhaltamisesta työelämän ja koulutuksen rajojen hälventämiseen esimerkiksi yrittäjyystoiminnan kautta. Keskeisenä uraohjauksen verkostojen kehittämisessä nähtiin erilaiset digitaaliset ja etäpalvelut, virtuaalimaailmat ja interaktiivisuus sekä niiden hyödyntäminen ohjauksessa. Ensiarvoisen tärkeää kokonaisvaltaisen ohjauksen kannalta on yksilön oma verkoston mukaan ottaminen. Tällöin kumppaneina voivat toimia esimerkiksi nuoren vanhemmat, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, koulut, työnantajat, järjestöt ja erilaiset viranomaiset.

Pelillisyydellä uusia näkökulmia nivelvaiheisiin

Työpajan lopussa kurkistettiin myös pelillisten uraohjausmenetelmien maailmaan ja niiden hyödyntämiseen erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa. Osallistujat kokeilivat KOUKKU – Koulutusvalinnat kuntoon – ESR – hankkeessa kehitettyä Seikkailu Sumussa –simulaatiota. Simulaatiossa avataan erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä taitojen ja osaamisten kerryttämisessä sekä pohditaan erilaisten taitojen ja osaamisten hyödyntämistä työelämässä. Lisäksi pajassa esiteltiin Get a Life –työelämäsimulaatiota, jossa käyttäjä voi seikkailla tulevaisuuden opinto- ja työmaailmassa 20 vuotta nykyhetkestä eteenpäin.

laura

KOUKKU – hankkeessa tuotettuja pelillisiä työkaluja on saatavilla printtiversioina  maksutta hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.koukkuun.fi. Get a life –simulaatioon voi tutustua maksutta osoitteessa www.getalife.fi.

Teksti:
Laura Halonen
kouluttaja
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuvat:
Laura Halonen

Tommi Karjalainen
media-asiantuntija
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Töissä.fi esittäytyi Jyväskylän opopäivillä

Töissä.fi oli mukana Jyväskylän opopäivillä 2.–4.2.2017. Verkkopalvelusta WP_20170203_13_34_46_Proolivat kertomassa Minna Pesiö-Kokko (HY+), Leena Itkonen (HY urapalvelut) ja Titta Turunen (JY). Ajoittain osastolla oli melkoinen tungos, ja kaikki kolme saivatkin ahkerasti esitellä palvelua omilla tableteillaan.

Osa lukion ja peruskoulun opoista tuntee töissä.fi-verkkopalvelun jo hyvin ja käyttää sitä monipuolisesti tietolähteenä sekä oppilaiden ryhmätehtävien tukena. Varsinkin lukion opot käyttävät sivustoa säännöllisesti ja pitävät sitä erinomaisena.

Opinto-ohjaajilta kerättiin myös ideoita keväällä toteutettavaa sähköistä työkirjaa varten.

WP_20170203_13_37_44_Pro

Alumnit – yhdessä enemmän!

toka

Tammikuun 13. päivä järjestetty AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja -väliseminaari kokosi ympäri maan korkeakoulujen kehittämisestä kiinnostuneita ammattilaisia.

Yhden seminaarin työpajan teema oli ”Alumnit – yhdessä enemmän!”. Työpajan suunnittelu pohjautui huomioon, että eri ammattikorkeakoulujen kesken ja myös koulutusohjelmien kesken on todella suuria vaihteluita yhteistyön intensiteetissä ja muodoissa. Usein kuulee myös tarinoita, kuinka halukkaasti alumnit tulisivat puhumaan työstään ja auttamaan opiskelijoiden urasuunnittelussa. Näistä lähtökohdista työpajan idea syntyi.

Alumnityölle tarvitaan strategia

Yksi työpajassa hyväksyvää nyökyttelyä saaneista ajatuksista oli se, että alumnityötä on tehtävä kahdella tasolla: brändäystä korkeakoulun tai kaupungin tasolla sekä käytännön alumniyhteistyötä koulutusohjelmatasolla. Molempia tarvitaan, jotta yhteistyö voisi olla systemaattista ja jatkuvaa. Yksi alumnityön jatkuvuuden ehdoista olikin, että sille on oltava oma strategia, johon sitoudutaan ja jolle saadaan myös korkeakoulun johdon tuki. Toivottiin, että alumnityöntekijä voisi keskittyä sataprosenttisesti alumnityöhön ilman sivutöitä. Alumnitoimintaa pitää myös johtaa. Strategiassa on huomioitava kaikki sidosryhmät: alumnit, opiskelijat, henkilöstö sekä yritykset. Alumnityössä on tärkeää vastavuoroinen, jatkuva yhteistyö, jossa molemmat saavat ja antavat.

Alumnius on parhaimmillaan ylpeyttä omasta opinahjosta. Tähän voisi kannustaa myös mm. valitsemalla vaikkapa vuoden alumnin. Alumnitoiminta on verkostoitumisen ammattilaisuutta läpi organisaation ja polun.

Alumneista on myös oltava ajantasainen yhteystietorekisteri, yhteystiedot voidaan kerätä valmistumisvaiheessa. Alumnityön jatkuvuuden takaamiseksi korkeakoulun sisällä on oltava alumniyhteistyöstä vastaavien verkosto. Koko korkeakoulun tasolla toimitetaan yleensä uutiskirjettä ja yhteisiä alumnitapahtumia. Toivotaan, että alumniyhteistyö ja sen muodot olisivat läpinäkyviä kaikille ja kaikki voisivat siihen osallistua. Sosiaalinen media, mm. LinkedIn, on olennainen osa alumniyhteistyötä ja yhteydenpitoa.

Mitä alumnit saavat korkeakoululta?

Alumnit voidaan kutsua korkeakoulun järjestämiin yleisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Alumneista voidaan korkeakoulutasolla koota alumnipankki, josta voidaan hakea aina tarpeeseen sopiva asiantuntija opiskelijoiden mentoriksi tai kertomaan urapolustaan.

alumni
Workshopissa oli mukana sen vetäjien lisäksi Tampere 3 -korkeakoulujen alumnityöstä vastaavat sekä yksi opettajien koulutuksessa työskentelevä henkilö.

Ammatillinen identiteetti syntyy koulutusohjelmassa

Koulutusohjelmatasolla alumnit voidaan ottaa varsin tiiviisti osaksi arkipäivän toimintaa, mentoroimaan, työskentelemään yhteisissä projekteissa, kertomaan omasta urapolustaan, jne. Paitsi korkeakoulun tasolla, alumnit usein tuntevat suurta ylpeyttä ja kiintymystä omaan koulutusohjelmaan. Oma ammatti-identiteetti syntyy koulutusohjelmittain, ollaan Taideakatemialaisia, BisnesAkatemialaisia, insinöörejä, jne. Oman koulutusohjelman yhteydenottoon suhtaudutaan positiivisemmin kuin korkeakoulun yhteisiin. Parasta on, jos yhteydenottaja on tuttu henkilö koulutusohjelmasta. Alakohtaisesti voidaan järjestää myös tutustumiskäyntejä ja tapaamisia. Nykyiset opiskelijat voivat tavata alumneja erilaisissa yhteyksissä, rennoissa illanistujaisissa, vuosijuhlissa, alakohtaisissa koulutus ja verkostoitumistapahtumissa, ym.

Workshop oli erittäin innostava ja iloinen tapaaminen. Yhteisestä, rakkaasta asiasta oli ilo keskustella ja jakaa ajatuksia ja kokemuksia.

Teksti: Päivi Killström, FM, joka toimii lehtorina ja tiimivalmentajana BisnesAkatemiassa, Turun Ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä ja Maarit Honkonen-Seppälä (FM, KM), toimii Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorina Jyväskylän kampuksella.

Kuvat: Päivi Killström, Maarit Honkonen-Seppälä & Liisa Marttila

 

AMKista Uralle
Kolmen tunnin ahkeroinnin jälkeen määrällisesti pieni, mutta laadullisesti suuri pajaryhmämme tuotos visuaalisesti. Jalanjäljet Päivin ja Maaritin.