Uraseurantaverkosto kokoontui ensimmäistä kertaa kesäkuussa

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttamiseksi ja uraseurantatiedon levittämiseksi on perustettu valtakunnallinen uraseurantaverkosto. Uraseurantaverkoston tärkein tehtävä on ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn toteuttaminen, kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen uraseurantiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen.

Uraseurantakyselyn toteutuksesta vastaavat jatkossa ammattikorkeakoulut
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke siirtää vastuun uraseurannan toteuttamisesta ammattikorkeakouluille vuonna 2021. Uraseurantaverkostossa mukana 1-2 edustajaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta. Verkoston tehtävä on sopia uraseurannan yhteisistä käytännöistä, käsitellä kyselystä saatu palaute, kehittää kyselyä ja uraseurantatiedon käyttöä. Edustajien kautta tieto välittyy ammattikorkeakouluihin ja sidosryhmille.

Uraseurannan käytännön toteuttamisesta vastaa uraseurantatyöryhmä, jonka muodostaa 4-6 ammattikorkeakoulua. Vuoden 2021 alusta työryhmän muodostavat Arcada, KAMK, OAMK, TAMK sekä Turku AMK.

Valtakunnallisen uraseurannan toimintaa ohjaa Arenen koulutusvaliokunta. Se vastaa uraseurantakyselyn sisältöjen, aikataulujen ja yhteisten periaatteiden hyväksymisestä.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsui verkoston jäsenet kesäkuussa ensimmäiseen valmennukseen Zoomin välityksellä. Ensimmäisen valmennuksen aiheina olivat uraseurantakyselyn toteutus ja verkoston tehtävät. Neliosaisen valmennuksen tarkoituksena on siirtää hanketoimijoiden hiljainen tieto verkoston käyttöön.

Verkostotoimijoiden monipuolinen tausta ja osaaminen rikastuttaa tulevaa toimintaa

Uraseurantaverkoston jäseniä pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. verkoston jäsenten uraseurantakyselyn sekä sen toteutuksen tuntemusta ja uraseurantatiedon käyttöä omassa ammattikorkeakoulussa. Ennakkokyselyn perusteella osalle verkostotoimijoista uraseurantakyselyn toteutus on kuulunut työnkuvaa, toisille kyselyn toteutus ei ollut lainkaan tuttu. Uraseurannan kokonaisuuden vastuunjako on yleisesti monessa ammattikorkeakoulussa vielä työn alla. Kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa uraseurantakyselyn vastuu ja tulosten hyödyntäminen tapahtuvat laatuyksikössä, työelämäpalveluissa tai osana alumnityötä.

Valmennuksessa verkosto keskusteli pienryhmissä omista toiveista ja odotuksista uraseurantaverkoston toiminnalle sekä omasta tämänhetkisestä suhteesta uraseurantakyselyyn. Pienryhmäkeskustelu toi esiin verkostotoimijoiden monipuolisen kokemuksen ja erilaisen osaamisen. Uraseurantaverkoston jäsenet arvioivat tuovansa verkostoon mm. teknistä näkökulmaa kyselyyn, tulosten käsittelyn taitoja, kyselyn toteuttamisen koordinointitaitoa, kokemusta tulosten hyödyntämisestä sekä viestintä- ja markkinointiosaamista.

Verkostotoimijat toivovat verkostoyhteistyöltä hyvien käytänteiden jakamista ja yhteisiä pelisääntöjä

Uraseurantaverkoston jäsenet odottavat verkostolta avoimuutta, yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä mm. vastausprosentin nostamiseksi, oman organisaation toiminnan kehittämiseksi ja opiskelijapalautteen käsittelyyn. Keinoiksi nostettiin hyvien käytänteiden jakaminen ja yhteinen koulutus. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nostettiin ammattikorkeakoulujen alumnitoiminnan kehittäminen. Alumnityötä tukemaan onkin perustettu oma verkosto.

Seuraava uraseurantaverkoston verkkotapaaminen pidetään syyskuun alussa. Syyskuun tapaamisen aiheena on uraseurantakyselyn käytännön toteutus. Lisätietoja uraseurannan toteuttamisesta ja verkoston tehtävistä löytyy hankkeen verkkosivuilta.

¨Kirjoittajat: Satu Helmi (Turun AMK) ja Kristiina Kemppainen (Otus)

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 4/2020

Kirjoita UAS Journaliin työelämätiedon hyödyntämisestä

Kutsumme koulutuksen suunnittelijoita, opettajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä kirjoittamaan UAS Journalin numeron 4/2020. Lehden teema on:

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulut omaavat paljon ura- ja työelämätietoutta, jota saadaan eri sidosryhmiltä ja työelämäverkostoilta sekä ammattikorkeakoulujen omilla uraseurannoilla ja muilla palautekyselyillä (kuvio 1). Tietoja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa tai valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Ura- ja työelämätietojen entistä monipuolisempi analysointi ja käyttö hyödyttäisi sekä koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita että työelämää ja julkisia toimijoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Työelämä- ja työllistymistiedon lähteet ammattikorkeakouluissa (AMKista uralle -hanke 2017)

Kirjoituskutsun aihe

Olemme kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulosten hyödyntämisestä ja jalkauttamisesta, mutta artikkelit voivat pohjautua myös muuhun korkeakoulutuksen vaikuttavuutta, alumnien työllistymistä ja urapolkuja tai työmarkkinoiden kehittymistä kartoittavaan aineistoon.

Artikkelit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin tai kysymyksiin:

  • Mitä työelämä- ja työllistymistietoa AMK:lla on käytettävissään? Millaista tietoa vielä tarvittaisiin?
  • Millaista tietoa hyödynnetään systemaattisesti ja miten? Millainen tieto pitäisi ehdottomasti huomioida nykyistä paremmin?
  • Voiko/täytyykö työelämätietoon suhtautua kriittisesti? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
  • Työelämätieto koulutuksen ja sen johtamisen ennakoivassa kehittämistyössä
  • Työelämätieto pedagogisen kehittämisen välineenä
  • Työllistymisen laatu ja sen mittaaminen
  • Työelämätiedon saatavuus eri käyttäjäryhmille AMK:ssa
  • Työelämätieto koulutuksen laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä
  • Jatkuvan oppimisen periaate ja työelämätiedon hyödyntäminen.

Empiriaan pohjautuvat artikkeliehdotukset ovat etusijalla, mutta myös työelämätiedon kattavan ja monipuolisen levittämisen sekä käytön esimerkit kiinnostavat — erityisesti, koska valtakunnallinen uraseurantakysely on toteutettu vasta kaksi kertaa.

Aikataulu ja käytännön ohjeet

Artikkeliehdotukset
  • tulee lähettää osoitteeseen uraseurannat@turkuamk.fi 15.9. mennessä
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle 15.10. mennessä.
  • Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa viimeistään 31.10.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 50.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajat ovat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räsänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -ESR-hankkeesta.

UAS Journal on ammattikorkeakoulujen verkkolehti, jossa viestitään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta ja yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen toimijoille sekä työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Lehteä julkaisee Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. UAS Journal on vapaasti ilmaiseksi luettavissa oleva Open Access -julkaisu.

Lisätietoja: https://uasjournal.fi/amk-lehti/

Miten luoda toimiva perusta korkeakoulun alumnitoiminnalle? – Webinaari alumnitoiminnasta kiinnostuneille

Yksi AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen tavoitteista on luoda toimivampia käytänteitä AMK-sektorin alumnitoimintaan. Näiden käytäntöjen löytämiseksi ja kehittämiseksi olemme hankkeen kautta aloittaneet ammattikorkeakoulujen alumnitoimijoiden verkostotapaamiset.

Viime elokuussa järjestetyssä tapaamisessa tuli esille moninaiset käytännöt ja epäselvyydet alumnirekisterien perustamisessa ja EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaikutuksista rekistereihin. Näihin ja muihin ajankohtaisiin asioihin saimme nyt vastauksia maaliskuussa järjestetyssä webinaarissa.

 

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen 18.3.2020 järjestämä webinaari kokosi jälleen yhteen alumnityön tekijöitä lähes parista kymmenestä korkeakoulusta ympäri Suomen. Iltapäivän pituisen webinaarin teemana oli ”Miten luoda toimiva perusta korkeakoulun alumnitoiminnalle?”. Useista asiantuntijapuheenvuoroista koostuvassa webinaarissa käsiteltiin rekisterien tietosuojakäytänteitä ja saatiin vinkkejä rekisterien ylläpitoon. Webinaarissa kuultiin myös esimerkkejä eri korkeakoulujen alumnitoiminnasta Suomessa ja Euroopassa.

Alumnirekisterit ja tietosuoja

Webinaarin aluksi Oulun ammattikorkeakoulun lakimies Ulla Virranniemi kertoi puheenvuorossaan mitä tulee huomioida alumnirekisteriä suunniteltaessa ja käytettäessä. Toimiva rekisteri on pohja luotettavalle yhteydenpidolle alumnien kanssa.

Virranniemi korosti, että järjestelmät ja prosessit tulee olla valittu ja suunniteltu siten, että ne automaattisesti turvaavat rekisteröityjen tietosuojaa. Tämä helpottaa rekistereiden kanssa työskentelevien käytännön työtä. Tärkeää on myös huomioida, että rekisteriin tallennetaan vain tarkoituksen kannalta oleelliset henkilötiedot. Kaikki rekistereiden ylläpitäjät ovat velvollisia osoittamaan rekisterin jäsenille mitä tietoja heistä ylläpidetään ja perusteet tietojen keräämiselle. Puheenvuorossaan Virranniemi myös avasi mitä tietoja on olennaista ylläpitää alumnirekisterissä, mistä lähteistä tietoja voidaan kerätä ja mitä yleisiä oikeuksia rekisteröidyllä on.

Kattavan tietosuojainfon lisäksi webinaarissa kuultiin, miten Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ottanut automaation avuksi alumnirekisterin ylläpitoon. Haaga-Helian suhdepäällikkö Eva Loippo-Sännälä avasi miten he ovat toteuttaneet CRM-projektiaan ja miten alumnit on otettu tässä huomioon.

Kuulumisia Hollannista

Hankkeen tavoitteena on benchmarkata alumnitoiminnan käytänteitä eri korkeakouluissa Suomessa ja muualla. Kutsuimmekin webinaariin alumnityön kollegamme Jan Geertsin Alankomaista kertomaan, millaisia palveluita Haagin ammattikorkeakoulu tarjoaa alumneilleen ja miten alumnityötä yleisesti pyöritetään Hollannissa.

Saimme myös kuulla Mia Simpasen ja Outi Vanhamäen kertomana, miten toimii Tampere Alumni – ammattikorkeakoulun ja yliopiston alumnien yhteinen verkosto. Päivän päätteeksi Leena Nikander avasi meille alumnityön tekijöille HAMKin suunnitelmia alumnityön kehittämiseksi.

Webinaari edelleen katsottavissa

Suuri kiitos kaikille webinaarin osallistujille ja loistaville luennoitsijoille! Mikäli et päässyt osallistumaan, mutta webinaarin teemat kiinnostaa, saat linkin webinaaritallenteeseen Hanna Peussalta (hanna.peussa(at)turkuamk.fi).

Pysy kuulolla

Hankkeen suunnitelmissa on koota AMK-sektorin alumnitoimijat verkostotapaamiseen vielä tämän kevään aikana, joten seuraathan sähköpostiasi.

Suomen AMK:jen alumnivastaavien ryhmä Facebookissa, sekä koko korkeakoulusektorin ryhmä LinkedIn:ssä.  

 

Kirjoittajat: Jenni Köykkä (Laurea) ja Hanna Peussa (Turku AMK)

Yrittäjänä intohimosta – vai olosuhteiden pakosta?

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajat: Susanna Saarinen ja Taina Kilpinen Kuva: Pixabay.

Arenen ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen järjestämän uraseurantakyselyn tulosseminaari järjestettiin 11.3.2020.  Tuloksiin syvennyttiin kolmessa eri teemaryhmässä. Työllistymistä ja yrittäjyyttä tarkastelevassa teemaryhmässä käytiin ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja muutamien opiskelijoiden kesken kiinnostavaa keskustelua mm. alumnien työllisyystilanteesta ja sen kehittymisestä, yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta sekä yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä koulutuksessa.

Yksi positiivisimmista havainnoista oli, kuinka vähän työttömiä työhakijoita on ammattikorkeakouluista valmistuneiden joukossa viisi vuotta valmistumisen jälkeen (1,8 %). Itse asiassa jo valmistumishetkellä iso osa vastaajista oli kokopäivätyössä. Tässä on kuitenkin huomattavaa alakohtaista vaihtelua: siinä missä tekniikan alalta valmistuneista jopa 70 % oli valmistumishetkellä kokopäiväisessä työsuhteessa, humanistisilla ja taidealoilla vastaava osuus oli reilut 30 %. Viidessä vuodessa tilanne oli jälkimmäiselläkin sektorilla kohentunut merkittävästi, työttömien työnhakijoiden määrän supistuessa 29 prosentista 3 prosenttiin.

Keskustelua yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta pohjustettiin kyselyaineistosta tehdyillä graafeilla, jotka kuvasivat yrittäjien osuutta vastaajista suhteessa koulutukseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Kaikista vastanneista (vuonna 2014 valmistuneet) valmistumishetkellä yrittäjänä toimi 2,7 % ja viiden vuoden päästä 4,5%. Alakohtainen vaihtelu on tässäkin suurta, ja keskusteluissa todettiin, että jo alan valinta voi sisältää tietynlaisen ura- ja yrittäjyysorientaation. Esimerkiksi maa- ja metsätalousaloilla tai taidealoilla yrittäjyys on selvästi muita yleisempää. Myös miehet ryhtyivät useammin yrittäjiksi kuin naiset, ja muut kuin suomenkieliset paljon herkemmin kuin suomenkieliset. Toisaalta pohdituttamaan jäivät yrittäjyyden erilaiset muodot sekä intohimo- vs. pakkoyrittäjyys, joista jälkimmäisessä yrittäjyyteen ajaudutaan muiden vaihtoehtojen puuttuessa.

Työelämän realiteetit on tärkeää nostaa esille jo koulutuksen aikana. Eri koulutusaloilla yrittäjyys on hyvin erilaista, mutta korkeakoulun tuki voi osaltaan madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Osallistujien mielestä ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota erilaisia malleja yrittäjyyteen sekä mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä jo opiskeluaikana ja saada erilaista tukea ja valmennusta. Samoin olisi hyvä tuoda eri alojen opiskelijoita yhteen ja huomioida opiskelijan osaamisen kehittyminen jo opintojen aikaisessa yritystoiminnassa. Ammattikorkeakoulut voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä sekä keskenään että alumniensa kanssa, esimerkiksi alumnien uratarinat tarjoavat käytännönläheistä kosketuspintaa oman alan työelämään. Toisaalta kaikki potentiaaliset yrittäjät eivät välttämättä halua aloittaa yrittäjinä vielä valmistuessaan. On tärkeää, että korkeakouluilla on valmiuksia tarjota yrittäjyysopetusta tai tukea yrittäjyyteen myös täydennyskoulutuksena.

Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta! Sen innoittamana jatkamme tulosten tarkastelua taas uusista näkökulmista.

Mitä uraseurantatieto voi kertoa koulutuksen työelämärelevanssista?

Arenen ja Amkista Uralle – uraseurantiedot käyttöön -hankkeen 11.3.2020 järjestämän tulosseminaarin teemaryhmässä tarkastelimme uraseurantatietoa koulutuksen työelämärelevanssin näkökulmasta. Ovatko alumnit työllistyneet koulutustaan vastaavaan tehtävään? Onko ammattikorkeakoulutuksesta saadulla osaamisella käyttöä työelämässä? Yleisellä tasolla ammattikorkeakoulutuksen työelämärelevanssi näyttää olevan erittäin hyvä. Vaihtelevia tuloksia löytyy ala- ja tutkintokohtaisesta tarkastelusta.

Koulutuksen työelämärelevanssin yhteydessä puhutaan työelämälähtöisyydestä, -vastaavuudesta, -läheisyydestä sekä -tietoisuudesta. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että tutkinnon tuottamat alakohtaiset ja geneeriset osaamiset vastaavat työelämän nykyisiin ja ennakoituihin osaamistarpeisiin. Opiskelija voi hyödyntää osaamistaan työelämässä ja työllistyy koulutustaan ja valintojaan vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulutuksen koulutusala-arviointien yhteydessä työelämärelevanssilla on tarkoitettu tutkintojen kykyä tarjota opiskelijoille osaamista, jota he tarvitsevat valmistumisen jälkeen työelämässä.

Teemaryhmän vetäjinä mietimme, mitä kysymme uraseurantakyselyn aineistolta arvioidessamme koulutuksen työelämärelevanssia. Kysymyksiimme vastaa osaltaan uraseurantakyselyn osion, jossa vastaajalta tiedustellaan oman osaamisen ja työn vastaavuutta. Toimme teemaryhmän tarkasteluun tämän osion ala- ja tutkintokohtaisia tuloksia.

  • Onko alumni työllistynyt koulutustaan vastaavaan tehtävään?
    Väittämä: Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli 58%:sta (humanistiset- ja taidealat) 79%:iin (terveys- ja hyvinvointialat). Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 30 – 90%.
  • Voiko alumni hyödyntää ammattikorkeakoulussa hankkimaansa osaamista työssään?
    Väittämä: Pystyn hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaani osaamista nykyisessä työssäsi. Alakohtaisesti samaa mieltä olevin vastaajien osuus vaihteli palvelualojen 70%:sta kasvatusalojen liki 90%:iin. Tutkinnoittain samanmielisyys vaihteli välillä 55 – 100%.
  • Tarjoaako koulutus sellaista osaamista, mitä alumni on tarvinnut työelämässä?
    Väittämät: Miten tärkeitä kyseiset osaamiset (18 kpl) ovat nykyisessä työssäsi ja miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseistä osaamista? Näiden välinen osaamiskuilu on suurin stressinsietokyvyn sekä ongelmaratkaisutaitojen välillä. Tulokset eroavat ala- ja tutkintokohtaisesti.

Kanssamme aineiston tuloksia tarkastelivat liki parikymmentä teemaryhmään osallistunutta opiskelijoiden, työelämän ja ammattiliiton, ohjauksen sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämisen edustajaa. Keskustelua herätti erityisesti se, miten koulutus voi tukea opiskelijoiden geneeristen osaamisten kehittymistä ja tunnistamista opintojen aikana. Keskustelua käytiin monipuolisesti siitä, miten eri koulutusaloilla painotetaan opiskelijoiden substanssiosaamisen kehittymistä. Jääkö tällöin opiskelijan kokonaisvaltainen ammatillinen kehittyminen ja kasvaminen sivurooliin? Yksimielisiä oltiin siitä, miten nykypäivän ja tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat monin tavoin laaja-alaisempaa opetusta ja ohjausta omien geneeristen osaamisten kehittymisessä ja näkyväksi tekemisessä.

Kirjoittajat: Jaana Kullaslahti ja Ulla Nuutinen

Reaaliaikaista, relevanttia, räätälöityä – tässäkö jatkuvan oppimisen avaimet?

 

 

 

 

Jatkuva oppiminen voidaan yksilön näkökulmasta nähdä oman osaamisen uudistamisena elämän ja työuran eri vaiheissa. Koulutusorganisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa erilaisten koulutusmuotojen- ja sisältöjen tarjoamista hyvinkin heterogeeniselle asiakaskunnalle. Uraseurannan tulosseminaarissa 11.3.2020 kokoontui jatkuvan oppimisen teemaryhmä. Sen osallistujat edustivat monia eri aloja ja organisaatioita – kaikkia niitä tahoja, jotka on kutsuttu vastaamaan osaamisen jatkuvan päivittämisen haasteisiin. 

Ryhmässä tarkasteltiin sitaatteja uraseurantakyselyn (2019) avoimista vastauksista. Keskusteluissa esiin nousivat esiin mm. erilaiset ”osaamispaketit” elämän eri vaiheisiin ja suunnan muutoksiin. Kokonaista tutkintoa ei aikuisen ole enää mielekästä suorittaa oman osaamisen päivittämiseksi, mutta erillisillä osaamiskokonaisuuksilla omaa tietotaitoa voisi viedä toivottuun ja tarvittuun suuntaan. Pohdittiin myös sitä, miten ihminen hahmottaa omaa osaamiskokonaisuuttansa ja osaamisensa lisätarpeita: mitä osaan, mitä tarvitsen lisää, osaanko sanoittaa osaamiseni ja ymmärränkö, mitä tarvitsen lisää? Tässä nousi esiin eräänlainen runsaudenpulan haaste; Suomessa erilaisia lisäkouluttautumismahdollisuuksia on paljon, miten niistä voisi löytää itselleen juuri sopivan? Kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut nähtiinkin ensisijaisen tärkeiksi varsinaisen koulutustarjonnan rinnalla.

Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että valmistumisen jälkeisen lisäkouluttautumisen syyt eivät yleensä johtuneet suoritetun AMK- tai YAMK-tutkinnon puutteista, vaan ammattitaidon kehittämisen tarpeesta, johon vastattiin osallistumalla mm. lyhyisiin lisäkoulutuksiin. Maisteritasoisia opintoja oli taas usein tehty uralla etenemisen tueksi. Palkka tai vakituinen työ on harvoin syy lisäkouluttautumiselle, useimmiten kyse on oman asiantuntijuuden kehittämisestä: jatkuvalle oppimiselle on siis tilausta!

Uraseurantakyselyn tuloksia tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, miten vastaajat arvottavat erilaisten osaamisten tärkeyttä työelämässä, ja miten näitä valmiuksia ammattikorkeakouluopinnoissa saa. Ryhmä jäi pohtimaan sitä, miten paljon korkeakoulujen perustutkintoihin erilaisia osaamisia tulee sisällyttää, riittääkö, että tuotetaan sellaiset perustaidot ja -tiedot, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen uusien asioiden haltuunoton? Ovatko osa kyselyn vastaajien kokemista osaamisvajeista sellaisia, mitä tulisi kehittää nimenomaan jatkuvan oppimisen keinoin?

Koulutusten sekä niissä saatavien tietojen ja taitojen on siis osuttava oikeaan aikaan ja hetkeen, jolloin ne yhdistyvät aitoon osaamistarpeeseen sekä aiempaan kokemukseen. Uuden osaamisen paketointiin on myös kiinnitettävä huomiota, yksi koulutusmuoto tai lähtökohta ei puhuttele kaikkia. Kiteytettäessä avaimia jatkuvan oppimisen ja kattavien elinikäisten palvelujen tuottamiseen, ryhmä päätyi kolmen ärrän teesiin: reaaliaikaisuus, relevanttius ja räätälöinti.

 

Kirjoittajat: Liisa Marttila, Leena Metsävuori ja Anne Rouhelo.

Kuva: Leena Metsävuori.

Tietoa ja taitoa työelämään -tulosten julkistusseminaari 11.3.2020

 

Aika: 11.3.2020 kello 12-16
Paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurilan kampus, Ratatie 22, Vantaa,
Minna Canth -auditorio, 1. krs

 

ARENE ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke kutsuvat sinut Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaariin. Seminaarissa julkistetaan ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn tuloksia ja tarkastellaan tuloksia kolmesta näkökulmasta teemaryhmätyöskentelyn avulla.

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Miten koulutuksesta saatu osaaminen vastaa työelämässä tarvittavia taitoja? Näitä teemoja selvitettiin syksyllä 2019 uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluivat kaikki vuonna 2014 AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet. Kyselyn on toteuttanut AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke.

Seminaarin ohjelma

12.00 Seminaarin avaus, Petri Lempinen, Arene

12.10 Tutkintojen, osaamisen ja työn kohtaaminen – keskeiset uraseurantakyselyn tulokset
Satu Helmi ja Tina Lauronen, AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hanke

Seminaari 11.3.2020_yhteinen osuus_materiaalit

12.45 Kommenttipuheenvuorot
Juhani Saari, Tilastokeskus
Riina Nousiainen, STTK
Maria Jokinen, Akavan opiskelijat
Anna Laurila, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

13.45-14.15 Kahvitauko ja siirtyminen teemaryhmiin 

14.15-15.15 Teemaryhmät – mitä tieto kertoo ammattikorkeakoulutettujen työurista ja työnäkymistä

Jatkuva oppiminen_materiaalit
Koulutuksen_tyoelamarelevanssi_materiaalit
Työllistyminen ja yrittäjyys_materiaalit

15.20 Teemaryhmien yhteenveto

15.40 Uraseurannan seuraavat askeleet, Petri Lempinen & Satu Helmi       

16:00 Tilaisuus päättyy.

Mitä uraseurantatieto kertoo viisi vuotta sitten Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista

AMKista uralle – Uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen sisäinen työseminaari 11.2. keräsi reilut parikymmentä uraseurantatiedon hyödyntämisestä kiinnostunutta henkilöä Kupittaan kampukselle. Tilaisuus alkoi yleisellä hankkeen esittelyllä sekä katsauksella valmistuneiden liikkuvuudesta Suomessa ja ulkomaille. Keskustelimme siitä, miten Varsinais-Suomi pystyy hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa vai muuttavatko valmistuneet mahdollisesti johonkin muualle. Kiinnostavaa oli nähdä erot koulutusalojen välillä. Esimerkiksi taidealoilla liikkuvuus on selvästi muita aloja suurempaa.

Yhteisen osuuden jälkeen jakauduttiin koulutusalakohtaisiin ryhmiin. Tuloksia oli tuotettu siten, että aineistoa voitiin katsoa alakohtaisesti tekniikan-, liiketalouden, kulttuurin- sekä sosiaali- ja terveysalan kannalta. Suunnittelijat, päälliköt ja ohjaajat keskustelivat yhdessä uraseurantatiedon ja koulutuksen vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä koulutuksen suunnittelussa, uraohjauksessa ja opetuksen pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa.

Koulutusalakohtaisten ryhmien keskusteluissa puhuttiin mm. tyytyväisyydestä tutkintoon, valmistuneiden kiinnostuksesta opettajuuteen sekä alueen hyvästä vetovoimasta. Kulttuurialaa lukuun ottamatta alueella vallitsee lähes täystyöllisyys.

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä, opetuksen kulmakivenä toimiva innovaatiopedagogiikka saa tukea myös uraseurantakyselyn tuloksista. Innovaatiopedagogiikan tavoitteet osuvat hyvin yhteen kyselyssä kartoitettuihin osaamisiin ja työelämän tarpeisiin. Osaan näistä voidaan koulutuksella vaikuttaa suhteellisen helpostikin, esimerkiksi vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin. Vaikeampi sen sijaan on vaikuttaa esimerkiksi stressinsietokykyyn ja kykyyn sopeutua uusiin tilanteisiin, johon vastaajat eivät kokeneet saaneensa opiskelun aikana riittävästi eväitä.

Kolmituntisen työseminaarin lopuksi työpajojen vetäjät koottiin yhteen tekemään keskustelunomaista yhteenvetoa. Osallistujat olivat tyytyväisiä työpajan antiin. Tilaisuudesta puuttui muutamien isojen alojen ja koulutusten edustus, minkä vuoksi työpaja jätti vielä tarpeen viedä uraseurantatietoa talossamme laajemmallekin yleisölle.

Teksti: Satu Helmi
Kuva: Hanna Peussa

Mediatiedote: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet lähes täystyöllisyydessä, selviää ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselystä

Ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneiden työllisyystilanne on erittäin hyvä – viisi vuotta valmistumisesta vain vajaat kaksi prosenttia on vailla työtä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on vieläkin alhaisempi. Valmistuneista kaksi kolmannesta oli työllisiä jo valmistuessaan.

Uraseurantakyselyn mukaan ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa työvoiman ja yrittäjien kouluttajana. Ammattikorkeakoulut kouluttavat tutkintoonsa tyytyväisiä työntekijöitä sekä kouluttautumismaakuntaan että muualle Suomeen.

Vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneista 84 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta.

Valmistuneista 73 prosenttia arvioi tutkintonsa antaneen riittävät valmiudet työelämään ja 82 prosenttia uskoo työnantajien arvostavan heidän suorittamaansa tutkintoa. Alakohtaiset ja tutkintojen väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.

Ammattikorkeakoulujen toinen valtakunnallinen uraseurantakysely AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille päättyi marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 8 535 ammattikorkeakouluista vuonna 2014 valmistunutta.

Näistä ja muista tuloksista saa lisätietoa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ry ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen Vantaalla 11.3. järjestämästä Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaarista. Seminaarissa julkistetaan ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn tuloksia. Niitä tarkastellaan erityisesti jatkuvan oppimisen, koulutuksen työelämärelevanssin sekä työllistymisen ja yrittäjyyden näkökulmista.

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanke vahvistaa ja kehittää kaikkien ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista korkeakoulujen henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille.

Hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaarin lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä >>

Uraseurantakyselyn tuloksia:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen >>

Töissä.fi >>

 

Ammattikorkeakoulut keskeisiä sijaintimaakuntansa työvoiman kouluttajia

Uraseurantakyselyyn vastanneiden AMK- ja YAMK-tutkinnosta 2014 valmistuneiden nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä merkittävimpiin kaupunkiseutuihin. Sijoittumis- ja liikkuvuuden tarkastelun perusteella amk-tutkinnon suorittaneet ovat erityisen alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tulokset vahvistavat myös sen, että ammattikorkeakouluilla on suuri vaikutus sijaintimaakuntansa työvoiman ja yrittäjien kouluttajana.

Ammattikorkeakoulutettujen nykyinen asuinkunta kertoo voimakkaasta alueellisesta keskittyneisyydestä – siinäkin tapauksessa, että pääkaupunkiseutu jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Puolet vastanneista AMK-alumneista asuu 11 kunnan alueella ja YAMK-tutkinnon suorittaneista 18 kunnassa. Mikä huomionarvoista, 1/3 -osasta  Suomen kuntia ei YAMK-tutkinnon suorittaneita vastaajia ei ollut lainkaan.

Mikäli tarkastellaan 2013 ja 2014 AMK-tutkinnosta valmistuneiden kyselyaineistoa (n=14 115), niin työpaikan sijaintimaakunta on vaihtunut joka viidennellä (19.4%) valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana. Töihin Uudellemaalle on muuttanut on noin joka kolmannes, Pirkanmaalle ja ulkomaille joka kymmenes. AMK-tutkinnon suorittaneista vähiten (11.6 %) työn perässä maakuntaa vaihtaneita on Uudellamaalla ja eniten Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Ahvenanmaalla. YAMK-tutkinnon suorittaneilla maakuntien välinen muutto on selvästi vähäisempää verrattuna AMK-tutkinnon suorittaneisiin. Kun tilannetta heti tutkinnon suorittamisen jälkeinen verrataan nykyisen työpaikan sijaintimaakuntaan, havaitaan, että maakunta on vaihtunut vain noin joka kymmenennellä kyselyyn vastanneella.

Liikkuvuuden tarkastelun perusteella voidaan todeta, että AMK-tutkinnon suorittaneet muuttajat ovat alttiita muuttamaan ja sijoittumaan Uudellemaalle. Tämä on samassa linjassa muiden korkeasti koulutettujen muuttoliiketutkimusten kanssa: korkeakoulutetut ja henkilöt, joilla on paljon inhimillistä pääomaa, ovat erityisen alttiita muuttamaan suuren väestöpohjan alueille. Muut suuret kaupunkialueetkaan eivät onnistu hillitsemään pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Ilmiötä on kutsuttu rakenteelliseksi epätasapainotilaksi. Ns. luovuttavat alueet menettävät ikään kuin ilmaiseksi oman koulutuspääomansa ja koulutusinvestointinsa. Se alue, joka vastaanottaa näitä korkea-asteen suorittaneita, saa ikään kuin ilmaiseksi ison tulevaisuuspanoksen ja inhimillistä pääomaa. Muuttoliike kasvattaa maakuntien välisiä tuloeroja erityisesti pidemmän ajanjakson aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuosina 2013 ja 2014 keskimäärin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita oli 22 100. Vuonna 2019 heitä oli reilut 10 % vähemmän (19 450). Ainoana maakuntana työttömyyden kasvua oli Uudellamaalla, mutta alue onkin ollut erittäin merkittävä alemman korkeakoulututkinnon muuttovoittoalue koko 2010 -luvun. Vaikka pääkaupunkiseudulla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita on enemmän verrattuna muihin maakuntiin, niin suhteellisesti ottaen Uudenmaan tilanne ei juurikaan poikkea muista maakunnistamme. Tilanne kuitenkin viittaa osaamispääoman voimakkaasta suuntautumisesta edelleen pääkaupunkiseudulle. Ala- tai tutkintokohtainen tarkastelu aluekohtaisesti olisi varsin mielenkiintoinen – löytyykö aloja tai tutkintoja, joilla on painoarvoltaan liikaa koulutettua väestöä suhteessa työelämän tarpeeseen?

Suhteutettuna kaikkiin työttömiin työnhakijoihin, vuosina 2013 ja 2014 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet muodostivat 7,1 % osuuden kaikista maamme työttömistä työnhakijoista. Kun em. vuosista nykyhetkeen (2019) kaikkien työttömien työnhakijoiden osuus on laskenut, niin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on noussut noin prosenttiyksikön (8,0 %:iin), ylemmän tutkinnon suorittaneilla samansuuntaisesti (6.4 %:sta  7.2 %:iin).

Uraseurantakyselyssä sekä muiden sijoittumis- ja liikkuvuusteemaa sivuavien tutkimusten perusteella Uudenmaan jälkeen Pirkanmaan ja jossain määrin myös Varsinais-Suomen tilanne on hyvä verrattuna muihin maakuntiin. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen edullista asemaa selittävät monet tekijät, kuten paremmat työskentelymahdollisuudet ja laajemmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen – niin sivistämiseen kuin harrastamiseen – ja muut ns. pehmeät vetovoimatekijät (ilmapiiri, yleinen ”fiilis”, ympäristön viihtyisyys) sekä hyvä saavutettavuus suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Sijoittumis- ja liikkuvuustarkastelun tulokset vahvistavat omalta osaltaan ammattikorkeakoulujen merkitystä oman maakuntansa työvoiman sekä yrittäjien tuottajana. Ammattikorkeakouluilla on aluevaikuttavuutta sekä opetuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta, mutta asiantuntevan ja ammattitaitoisen työvoiman tuottaminen omalle alueelle on kiistatta aluevaikuttamisen tehtävistä se merkittävin.

Uraseuranta-aineistosta tehty alueellisen sijoittumisen analyysi kokonaisuudessaan: Uraseuranta_2013_ja_2014_Alueellinen_sijoittuminen.

Teksti ja kuvat: Ismo Kinnunen