”Pitää miettiä, mitä tutkinnollaan haluaa tehdä”

Aarresaari-verkoston uusimman tohtoriuraseurannan tulokset julkistettiin 1.6.2016 Helsingissä. Julkistustilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa ääneen pääsivät 2010-luvulla väitelleet tohtorit. ”Jokaisella pitäisi olla uralleen A-, B- ja C-vaihtoehdot. On tärkeää miettiä, mitä tutkinnollaan haluaa tehdä”, keskustelijat korostivat.

julkistustilaisuus
Julkistustilaisuus keräsi salin täyteen Helsingin yliopiston Metsätalossa.

Aarresaaren tohtoriuraseurannan mukaan joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Eniten yrityksiin työllistytään tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista.

Viime vuosina tohtoreita ja yrityksiä on pyritty tuomaan yhteen erilaisin yhteistyöhankkein. Konkreettisia ja menestyksekkäitä avauksia ovat olleet mm. sosiaalisessa mediassa aktivoitunut Tohtoriverkosto, bioalan asiantuntijapalveluita tarjoava Bionautit, Tohtoreita yrityksiin -hanke, PostDocs in Companies -hanke sekä Tekesin rahoittamat hankkeet.

Myös paneeliin osallistuneet korostivat yhteistyön, verkostojen ja vertaistuen tärkeyttä. Kontaktien kerryttämisessä esimerkiksi väitöskirjan ohjaaja voi auttaa alkuun. Myös uraohjausta- ja suunnittelua tarvitaan, heti opintojen alusta lähtien.

Panelistit pitivät tärkeänä, että omasta osaamisesta ja tutkimuksesta osaa kertoa myös akateemisen maailman ulkopuolelle. Tohtorin työ on tutkimus- selvitys- ja asiantuntijatyötä – eli tiedon välittämistä.

”Liikaa korostetaan, että akateeminen ura olisi jotenkin erilainen – se on samanlaista työelämää ja työnhakua kuin kaikki muukin”.

LATUA-hankkeen ja Aarresaari-verkoston yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin Juha Sainion (TY) ja Eric Carverin (HY) kirjoittaman ”Tavoitteidensa mukaisella työuralla” -raportin tuloksia ja kuultiin kommenttipuheenvuorot Helsingin yliopiston, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Koneen Säätion, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajilta.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Kirsi-Maria Hytönen ( Jyväskylän yliopisto), Jussi Sane (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), Markus Talvio (Koulutus ja työnohjaus Talvio Oy) ja Iina Vaajamo (Outotec Finland Oy). Keskustelua käytiin vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #uraseurannat ja #aarresaariverkosto. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta.

Tutustu tohtoriuraseurannan tuloksiin

Aarresaari-verkoston viimeisin tohtoriuraseuranta kerättiin syksyllä 2015 vuosina 2012–2013 väitelleiltä. Kyselyyn vastasi 1604 tohtoria eli 48 % tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana oli 12 yliopistoa. Tohtoriuraseurannan tulosraportti ja muut materiaalit Aarresaari.net-sivustolla.

TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen

Minne tohtorit työllistyvät? Tohtoriuraseurannan valtakunnalliset tulokset julkaistu

Joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Maa- ja metsätaloustieteen sekä luonnontieteen tohtoreita on kuitenkin yrityksissä enemmän kuin ennen. Eniten yrityksiin työllistytään yhä tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista. 

PowerPoint Presentation

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 1.6. julkistetusta Aarresaari-verkoston tohtoriuraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2012–2013 väitelleiden tohtorien työllistymistä. Syksyllä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1604 tohtoria eli 48 prosenttia tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat lähes kaikki yliopistot.

Tohtoriuraseurannan valtakunnallisten tulosten raportin ovat kirjoittaneet tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta. Mukana on myös kyselyn avoimiin vastauksiin pohjautuvia kehittämisideoita tohtorikoulutukseen.

Raportti ja tuloskoosteet aarresaari.net-sivustolla

Tulossa: uusi tohtoriuraseuranta julkistetaan kesäkuussa

Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkosto kerää tietoa tohtoreiden työllistymisestä. Syksyllä 2015 kerättiin aineisto vuosina 2012-13 valmistuneilta tohtoreilta. Valtakunnallisen aineiston tulokset julkistetaan 1.6.2016 kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa.

Lisäksi tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuorot Helsingin yliopiston, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Koneen Säätion, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajilta. Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu tohtorikoulutuksen kehittämisestä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Kehittämispäivä kokosi hanketiimit ideoimaan

AMKista uralle!-, LATUA- ja Töissä-hankkeiden yhteinen kehittämispäivä järjestettiin 6.4. Tampereella. Hanketiimit kokoontuivat pohtimaan, miten uraseurannoista saadaan toimiva työväline korkeakouluille ja muille käyttäjäryhmille. Miten käyttäjien tarpeisiin voidaan vastata?

Päivän pohjana olivat hankkeiden tekemän alkukartoitustyön tulokset. LATUA-hankkeessa on tehty selvitys yliopistojen tiedontarpeista uraseurantatietoon liittyen. AMKista uralle! -hanke julkaisee oman selvityksensä syksyllä, mutta jo nyt kuultiin esimakua tuloksista. Yhteistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarpeissa on paljon: kummallakin sektorilla ollaan kiinnostuneita valtakunnallisesta ja alueellisesta vertailutiedosta valmistuneiden työllistymiseen liittyen. Helppokäyttöisyys ja kattavuus ovat reunaehtoja sille, että tieto saadaan systemaattiseen käyttöön korkeakoulujen sisällä.

Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua uraseurantojen kehittämisestä. Keskustelujen pohjana oli kolme teemaa:

1. Miten? – aineistonkeruu ja vastaajien tavoittaminen
2. Mitä? – uraseurannan sisällöt
3. Kuka ja missä? – tiedon tarjoaminen ja vertailtavuus.

Työpajoissa syntyi hyviä ajatuksia ja ideoita muun muassa kansallisesta aineistonkeruusta, uusista kysymyksistä sekä Open datan periaatteista. Kooste päivän työpajakeskusteluista on lähetetty hankkeen toteuttamisessa mukana oleville.

Hankkeet jatkavat ideoiden pohjalta kehittämistyötä täydellä tohinalla. Huhtikuussa on tarkoitus päästä määrittelemään ammattikorkeakoujen ja yliopistojen yhteisiä kyselysisältöjä. Myös uraseurantakyselyjen toteutuksen ja raportoinnin kehittämistä jatketaan muun muassa mobiilipilotin suunnittelulla.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille!

TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen

LATUA-selvitys julkaistu: uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa

Valmistuneilta kerättävä työelämäpalaute on yliopistoissa tärkeä tiedonlähde. Tietoa käytetään opiskelijoiden ja opiskelemaan hakevien ohjauksessa, opetuksen kehittämisessä ja yliopiston toiminnanohjauksessa. LATUA-hanke teki selvityksen siitä, millaisia tiedontarpeita yliopistoissa on uraseurantatietoon liittyen. Selvityksen pohjalta on nyt julkaistu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin pohjautuvat käyttäjätyypit.

kayttajatyypit
Miten uraseurantatietoa käytetään yliopistoissa? LATUA-hanke määritteli uraseurannalle käyttäjätyypit. Klikkaa kuvaa ja tutustu selvitykseen.

Uraseurannasta mahdollisimman hyvä työväline

Uraseurantaa eli valmistuneilta kerättävää palautetta on kerätty yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkoston Aarresaaren yhteistyönä jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt käynnissä on uudistus, jolle yliopiston henkilökunnan tiedontarpeet antavat suunnan.

Käyttäjätyyppejä varten LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua neljässä yliopistossa.

– Uraseuranta tarjoaa kattavaa tietoa akateemisten työllistymisestä. Tavoitteena on, että tieto olisi mahdollisimman hyvä työväline niin johdolle kuin opettajillekin, suunnittelija Pilvi Lempiäinen Turun yliopistosta kertoo LATUA-hankkeen selvityksen taustoista.

Indikaattoriluvuista uratarinoihin

Helppokäyttöisyys on ehto sille, että työelämäpalautetta käytetään systemaattisesti. LATUA-hankkeen selvityksessä tuli vahvasti esiin, että yliopistoissa toivotaan visualisoitua uraseurantatietoa, esimerkiksi tiiviitä ja räätälöityjä raportteja, joita voisi tarpeen mukaan tarjota eri kohderyhmille. Monet olivat myös kiinnostuneet analysoimaan aineistoa itse.

Myös valtakunnalliselle vertailutiedolle valmistuneiden työllistymisestä on tarvetta. Sen avulla on helpompi asettaa oman yksikön tai oppiaineen tiedot kontekstiin. Lisäksi on tärkeää, että on taho tai henkilö, jolta voi kysyä lisää trendeistä ja muutoksista.

Toiset tarvitsevat työssään indikaattorilukuja ja toiset uratarinoita opiskelijoille. Raportointia ja viestintää pitää kehittää niin, että kaikki saavat helposti tiedon jota tarvitsevat, Lempiäinen kuvaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen ja tutkintopalaute kiinnostavat

Sisältöjen osalta selvityksessä nousi kaksi teemaa yli muiden. Tutkinnon tuottama osaaminen ja asiantuntijaksi kasvaminen ovat asioita, joista kaivataan lisätietoa.

Haastateltavia kehotettiin myös pohtimaan, mitä he itse haluaisivat kysyä valmistuneilta. Monien kysymykset liittyivät samaan asiaan: elinikäiseen oppimiseen ja yliopistokoulutuksen merkitykseen valmistuneen elämässä. Lisäksi työtehtävät, nimikkeet ja urapolut kiinnostivat. Yleinen kysymys oli myös, missä olet nyt?

Selvitys: uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – käyttötilanteet ja käyttäjätyypit

LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja palautetta käyttäjätyypeistä. LATUA-hankkeen yhteystiedot

TEKSTI: Jenni Iivonen

Mikä on uraseurantojen ydin? Vilkasta keskustelua kehittämisestä

LATUA-hanke järjesti 15.3. Helsingissä työpajapäivän, joka kokosi korkeakoulutettujen työllistymisen ja -tutkimuksen asiantuntijoita keskustelemaan uraseurantojen kehittämisestä. Mukana olivat myös AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeet. Keskustelua käytiin kolmen teeman pohjalta.

netti2Ensimmäisessä ryhmässä tutkija Juha Sainio (TY) herätteli keskustelua korkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Uraseurannoilla ei voida kerätä tietoa yksityiskohtaisista tiedoista ja taidoista eri aloilta. Sen sijaan voidaan selvittää, mitä valmistuneet ajattelevat tutkinnostaan ja mitä osaamista he kokevat tarvitsevansa työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa todettiin, että osaaminen on haastava teema, koska sitä on vaikea sanoittaa ja tunnistaa – etenkin vastavalmistuneena. Aivan helppoa se ei ole myöhemminkään. Tämän osallistujat huomasivat, kun pääsivät itse pohtimaan, mitä on se ydinosaaminen, jota he ovat korkeakoulutuksesta saaneet.

Toisena aiheena olivat työllistymisen laatuun ja urapolkuun liittyvät teemat. Keskustelua veti AMKista uralle! -hankkeen projektipäällikkö Liisa Marttila (TAMK). Kun valmistuneelta kysytään, onko työsi koulutusta vastaava, vastaus pohjautuu aina henkilökohtaiseen kokemukseen. Onko olemassa objektiivisia mittareita? Tärkeää on myös pohtia, kenen näkökulmasta työllistymisen laatua ylipäätään tarkastellaan: yksilön, koulutuksen tuottajan vai yhteiskunnan.

netti1Kolmannessa ryhmässä uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta johti keskustelua tiedon kattavuudesta ja edustavuudesta. Millä keinoin vastaajia tavoitetaan paremmin? Osallistujat ideoivat erilaisia vaihtoehtoja kyselyn mobiiliaikaan tuomiselle. Lisäksi pohdittiin kyselyn konseptia. Laaja kysely harvemmin, tärkeää ydintietoa lyhyellä kyselyllä vuosittain?

Kattavuuteen voitaisiin vaikuttaa myös sillä, että uraseuranta tulisi tutuksi jo opintojen aikana. Opiskelijat tietäisivät, että saavat kyselyn vastattavakseen valmistuttuaan – ja muistaisivat ehkä kyselyn saadessaan, kuinka tärkeää tieto uramahdollisuuksista oli aikanaan heille. Vastattua tulisi helpommin, kun tietäisi tiedon arvon.

Hanketiimit saivat keskusteluista paljon ideoita ja ajatuksia jatkotyöstettäväksi. Kooste keskustelusta jaetaan hanketoimijoille ja työpajoihin osallistuneille.

Kiitos kaikille mukana olleille!

TEKSTI JA KUVAT: Jenni Iivonen

Yhteistyötä, ei ranking-listoja

Yliopistoissa käynnissä oleva LATUA-hanke ja ammattikorkeakoulujen yhteinen AMKista uralle! -hanke tekevät tiiviisti työtä sen eteen, että korkeakoulujen uraseurannoista saisi jatkossa kattavaa vertailukelpoista tietoa sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä. Myös hankekokonaisuuden kolmannen hankkeen, Töissä-hankkeen, kannalta on tärkeää että uraseurannoissa on vertailtavia osia. Niiden avulla uraseurantatietoon pohjautuva Töissä.fi-palvelu pystyy palvelemaan opiskelijaa, joka harkitsee korkeakouluopintoja tai alan vaihtoa.

Myös hankkeiden yhteisen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta pitää tavoitetta korkeakoulusektorien yhteisestä kyselyosiosta tärkeänä.

pyykko_uutinen
Riitta Pyykköä haastateltiin hänen työhuoneellaan Turussa.

– Korkeakoulujen väliselle vertailutiedolle on käyttöä. Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö tiivistyy yhä ja tietyillä aloilla koulutukset ovat lähentymässä. Työllistymiseen ja osaamistarpeisiin liittyvää tietoa olisi kiinnostava saada mm. kandidaatin tutkinnoista ja AMK-tutkinnoista, mahdollisesti myös YAMK-tutkinnoista ja maisterin tutkinnoista, Pyykkö toteaa.

Pyykkö kuitenkin tähdentää, että tietoa pitää käyttää harkiten. On muistettava, että korkeakoulut ovat yhteisellä asialla.

– Vertailutieto on kaksipiippuinen asia. Tiedosta pitää hakea voimaa yhteistyölle, ei laatia ranking-listoja.

Vaikuttava tieto tuodaan lähelle

Vararehtori Pyykkö itse käyttää työssään uraseurantatietoa ja myös muuta palautetietoa monipuolisesti.

– Tarvitsen tietoa siitä, mikä koulutuksessa toimii ja mikä ei. Tähän liittyvät niin sisällöt, opetusmenetelmät kuin työelämävalmiudetkin. Sekä laadullinen että määrällinen työllistymistieto ovat tärkeitä, kun pohditaan esimerkiksi eri alojen koulutusmääriä.

Tietoa käytetään korkeakouluissa eri tavoilla ja tasoilla. Jotta käyttö olisi systemaattista, aineistosta pitää tarjota erilaisia tiiviitä raportteja eri käyttäjäryhmille johdosta opettajiin.

– Kaiken kaikkiaan työllistymistä koskeva tieto on tuotava mahdollisimman helposti saataville sinne, missä vastuu opetuksen kehittämisestä on. Mitä läheisemmäksi tieto koetaan, sitä vaikuttavampaa se on. Aineiston käyttöön pitää myös herätellä, Pyykkö toteaa.

Hankkeille tilausta

Kolmen hankkeen tiivis yhteistyö, ohjausryhmää myöten, on verraten uusi asia. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa oli innostunut henki. Ohjausryhmän puheenjohtaja Pyykkö onkin odottavalla kannalla.

– Ohjausryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että hankkeille on selvä tarve. Mielekäs yhteistyö on hieno asia. Kun hankkeet todella tukevat toisiaan ja tekevät aidosti yhdessä, saadaan kaikki hyöty irti.

Vararehtori Riitta Pyykköä haastateltiin LATUA-hankkeen tuottamiin uraseurannan käyttäjäprofiileihin liittyen. Hanke julkaisee profiilit maaliskuun alussa.

TEKSTI JA KUVA:  Jenni Iivonen

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2016!

LATUA-, Töissä- ja AMKista uralle!-hankkeiden projektipäälliköt kokoontuivat joulun alla Helsingin Siltavuorenpenkereelle vuoden viimeiseen työkokoukseensa.

Projektipäälliköt Liisa Marttila, Merja Ukkola, Sari Haataja ja Helena Tirronen vasemmalta oikealle.
Projektipäälliköt Liisa Marttila, Merja Ukkola, Sari Haataja ja Helena Tirronen vasemmalta oikealle.

Työn alla oli erityisesti yhteisen ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen suunnittelu.

Kaikissa hankkeissa työskentely on pyörähtänyt mukavasti käyntiin. Syyskuun kick offissa toimintansa aloittaneet teemaryhmät ovat jatkaneet työtään ja ensi vuoden toiminnalle on luotu hyvät raamit.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua ja ladata akkuja ensi vuotta varten. Toivotamme kaikille hankkeissa työskenteleville, yhteistyökumppaneillemme ja hankkeiden toiminnasta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

 

Uraseurannat yliopistojen työelämäyhteyksien tukena

Yliopistojen uraseurannoilla on jo vuosikymmenen ajan kerätty tietoa korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta. Uraseurannat ovat tuoneet numeerisen työllistymistiedon rinnalle tietoa esimerkiksi siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä yliopistosta valmistuneet toimivat, minkälaiset työmarkkinat akateemisen tutkinnon suorittaneita odottavat, ja mitä osaamista työelämä on heiltä vaatinut. Maisterien lisäksi kiinnostus kohdistuu yhä enemmän myös tohtorien työuriin.

Niin sanotuilla generalistialoilla – eli aloilla, joista ei valmistuta suoraan ammattiin – on usein haastavaa kuvata koulutuksen tuomia monipuolisia ja laajoja työllistymismahdollisuuksia. Tutkintonimikkeiden takaa löytyy yksilöllisiä kokonaisuuksia tai monitieteistä erikoistumista eri teemoihin ja ilmiöihin. Sivuainevalinnat voivat usein olla ratkaisevassa roolissa työllistymisessä. Työmarkkinoiden muuttuessa myös professioaloille syntyy perinteisten roolien ja toimenkuvien rinnalle uusia tapoja tehdä työtä sekä hyödyntää koulutuksen tuottamaa asiantuntijuutta.

Alakohtaisesti on varmasti paljon eroa siinä, kuinka hyvin yliopistojen henkilöstö tietää, mihin valmistuneet työelämässä sijoittuvat tai kuinka opetuksesta saadut eväät ovat tukeneet oman paikan löytämisessä työelämästä. Joissakin koulutuksissa yhteys opetuksen ja alumnien välillä on hyvinkin tiivis, kun taas toisissa koulutuksissa tieto työelämän moninaisista mahdollisuuksista voi jäädä piiloon. Tuleville tai nykyisille opiskelijoille työllistymismahdollisuuksista kertominen voi olla vaikeaa, jos itsellä ei ole tietoa valmistuneiden työllistymisen laadusta.

Alumnipalaute yhdistää koulutuksen ja työelämän

Yliopistoja kritisoidaan herkästi puutteellisista työelämäyhteyksistä. Nykyään tuntuu kuitenkin olevan melko vaikeaa löytää koulutuksia, joilla ei olisi suoria kontakteja oman alan työelämään – tai ainakin kiinnostusta sellaisten luomiseen. Työelämän asiantuntijat saattavat antaa palautetta yliopistojen opetussuunnitelmista ja opetussisällöistä tai toimia yliopistojen toimielimissä. Myös työharjoittelu ja sen myötä syntyvät kontaktit ovat olennainen osa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Yliopistot puolestaan tarjoavat työnantajille tietoa alan koulutuksen trendeistä ja valmistuneiden osaamisesta. Joskus voi kuitenkin olla, että viesti ei kulje tai näkemykset eivät kohtaa eikä yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä ole vielä löytänyt parhaita muotojaan.

Uraseurannoilla kerättävä alumnipalaute voi parhaimmillaan toimia lähtökohtana, täydentävänä tietona tai keskustelun tukena, kun yliopistokoulutuksen ja työelämän suhteita rakennetaan ja kehitetään. Valmistuneilta on mahdollista saada tietoa työelämän ajankohtaisista osaamistarpeista tai työelämässä käynnissä olevista muutoksista. Valmistuneen näkemys työelämästä on ajankohtainen ja kokemus koulutuksen hyödyistä vielä kohtuullisen tuore. Se täydentää yliopistoissa olevaa viimeisintä tietoa ja linkittää työelämän tarpeita ja yliopistokoulutuksen tavoitteisiin.

Ajantasainen työelämätieto nopeammin käyttöön

Yliopisto-opiskelijat kaipaavat ajantasaista tietoa työelämästä, korkeakoulutettujen työmarkkinoista sekä työelämän osaamistarpeista ja -vaatimuksista. Usein kiinnostus kohdistuu oman alan tietoon, mutta myös yleisempi työelämätieto voi antaa tukea opintoja koskeville valinnoille ja päätöksille. Opiskelijavalintoihin ja opintotukeen on tehty viime aikoina uudistuksia, jotka luovat yhä enemmän painetta kestävien opiskeluvalintojen tekemiseen. Samalla tiedostetaan, että yhden tutkinnon suorittaminen tuskin tuottaa tarvittavan osaamisen koko työuralle, vaan omaa osaamista tulee päivittää, laajentaa tai syventää myös työelämän eri vaiheissa.

Uraseurannoissa valmistuneilta kysytään, minkälaisissa työtehtävissä he toimivat, ja miten hyvin sen hetkinen työ vastaa heidän mielestään koulutusta sisällöltään ja/tai vaatimustasoltaan. Lisäksi halutaan selvittää, miten valmistunut on yliopiston antamilla eväillä työuran alkuvaiheissa pärjännyt, ja minkälaisia osaamistarpeita työelämässä on tullut vastaan. Valmistunut itse kun on se, joka voi itse parhaiten arvioida työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa opintoihin ja omiin tavoitteisiinsa.

LATUA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työelämästä saadun tiedon hyödyntämistä yliopistoissa niin, että tieto on mahdollisimman ajankohtaista ja helposti saatavilla. Uraseurantatiedon rinnalla selvitetään mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää systemaattisemmin myös yliopistojen työharjoittelukontaktien kautta syntyvää työelämätietoa.

TEKSTI: LATUA-hankkeen projektipäällikkö Sari Haataja, Tampereen yliopisto

Miten uraseurantatietoa hyödynnetään yliopistojen sisällä?

Miten ura- ja työelämätietoa hyödynnetään tällä hetkellä yliopistojen sisällä? Millaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä tarvitaan ? Miten tieto pitäisi tarjota henkilökunnalle, että sen käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta?

Nämä kysymykset ovat olleet keskeisiä, kun LATUA-hanke on aloittanut syksyn aikana alkukartoitushaastattelut yliopistoissa.

LATUA uudistaa yliopistojen uraseurantaa. Kehitystyön pohjana on ajatus palvelumuotoilusta: haluamme tehdä uraseurannasta mahdollisimman hyvän työvälineen yliopistojen henkilökunnalle, jotta he voivat käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi ohjatessaan opiskelijoita tai suunnitelleessaan opetusta.

Monta käyttäjäryhmää

Haastattelut ovat vasta alussa, mutta jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että yliopistojen henkilökunnalla on monenlaisia tarpeita uraseurannan tuottamalle tiedolle. Tietoa hyödynnetään ensisijaisesti laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa.

LATUA luo haastattelujen perusteella uraseurannalle käyttäjätyypit, jotka ohjaavat uudistustyötä. Kymmenen käyttäjäryhmäämme ovat

  • opetushenkilökunta, erityisesti opetuksen kehittämisestä vastaavat
  • opiskelijoita ohjaavat henkilöt
  • opintoasianpäälliköt
  • palautejärjestelmistä vastaavat
  • opetusvaradekaanit
  • yliopistopedagogisesta koulutuksesta vastaavat
  • rehtoraatti
  • dekaanit
  • strategia ja laatuasioista vastaavat
  • opiskelijamarkkinointia tekevät henkilöt.

Missä he ovat nyt?

Haastattelut kootaan käyttäjätyypeiksi alkuvuodesta. Jo nyt voi sanoa, että valmistuneiden antama palaute on yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yliopistoissa. Osaaminen ja laadullinen työllistyminen ovat tärkeitä teemoja.

LATUA jatkaa haastatteluja tammikuun loppuun saakka. Kysymme haastateltavilta muun muassa, mitä sinä haluaisit kysyä 5 vuotta sitten työelämään lähteneeltä maisterilta. Moni haastatelluista on aloittanut vastauksensa kysymyksellä, missä he ovat nyt.

Lue lisää LATUA-hankkeen toiminnasta