Yritysnäkökulma uraseurantakyselyyn ja sen hyödyntämiseen

Austin Ban4

AMKista uralle –hankkeessa on kehitetty työkalua valmistuneiden uraseurantaa varten. Kaikissa hankkeen sisältöä kuvaavissa määrittelyissä esiintyy juuri tuo sana valmistuneiden, jonka viime kädessä katsotaan kuvaavan parhaiten lopullista hyödyn saajaa. Aika moni varmasti tulkitsee tämän tarkoittavan juuri opiskelijoita. Ajantasaisen ja realistisen työelämätiedon katsotaan edistävän sopivien koulutusvalintojen tekemistä ja lopulta työllistymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnollisesti kehitystoimia mm. koulutuspolitiikassa, oppilaitosten hallinnossa, opettajien- ja opinto-ohjaajien koulutuksessa ja itse opetustyössä. Monet hankkeen toimijat ovat varmaan olleet yllättyneitä siitä, kuinka haastavaa on ollut sommitella osatavoitteita tukevat kysymykset uraseurannan kysymyspatteristoon siten, että kyselyn laajuus ei kasvaisi liian suureksi.

Uraseurantakysely luodaan avuksi opiskelijoille ja työkaluksi ammattikorkeakouluille opetustyön kehittämiseen. Selkeästä tavoitteesta huolimatta pohdinta siitä kuka on ns. asiakas ja ketä varten työkalu luodaan, voi keskustelu olla hyvinkin moninaista. Eri alojen opetustyö on kulttuuriltaan toisistaan poikkeavaa. Myös ammattialat joihin opiskelijat työllistyvät, ovat erilaisia suhtautumisessaan koulutukseen ja opetustyöhön. Toiset ottavat kantaa enemmän koulutuspoliittisiin valintoihin ja toiset vähemmän. Tämän blogin pohdinnassa on kartoitettu teknologiateollisuutta edustavien yritysten näkemyksiä uraseurantakyselystä ja sen hyödynnettävyydestä. Yritysten edustajien näkemykset ja katsantokannat saattavat yllättää. Pohjalta löytyy usein kysymys: kuka on oppilaitosten ensisijainen asiakas.

Blogin tausta

Blogikirjoitus perustuu kolmeen kirjoittajien tekemään haastatteluun toukokuussa 2017. Haastateltavista yksi henkilö työskentelee suurehkon pk-yrityksen alihankintakonepajaryppään henkilöstöpäällikkönä. Toinen suuren koneteknisen suunnittelutoimiston liiketoimintajohtajana ja kolmas merkittävän oman tuotteen omaavan teknologiayrityksen laatupäällikkönä.
Kaikki ovat olleet mukana AMK-yhteistyössä. Heille tuttua ovat mm. neuvottelukunta- ja hankeyhteistyö sekä opinnäytetöiden teettäminen. Ennen haastatteluja JAMKssa oli juuri tehty uraseurannan pilottikysely ja sen yhteenveto oli käytettävissä keskusteluissa, joskin teknologiasta valmistuneita vastaajia oli varsin vähän (29 kpl), jotka vielä jakautuivat useaan tutkinto-ohjelmaan.

Kyselyn asiakasnäkökulma

Yritysten edustajat kiinnittivät huomiota uraseurantakysely –hankkeen näkökulmaan, joka heille näyttäytyi pelkästään oppilaitosnäkökulmana. Yrityksiä ei itse kyselyssä ole hyödynnetty palautteen antajina. Kyselyhän perustuu valmistuneiden kannanottoihin, jota oppilaitokset, mahdollisesti Opetusministeriö, opiskelijat ja oppilaitokseen hakijaksi harkitsevat hyödyntävät.

Kysymys heräsi, miten yritysten eli yhden merkittävän loppuasiakkaan näkemys on huomioitu kyselyä muodostettaessa ja miten heidän tarve hyödyntää tuloksia on huomioitu. Yksi haastateltava esitti radikaalina ehdotuksena, että kyselyyn vastaajien sen hetkiset työnantajat voisivat täyttää kyselystä jonkin osion. Yksi kysymys voisikin olla Kuinka osaaminen on täyttänyt työtehtävän osaamistavoitteet? Toisena vaihtoehtona voisi myös olla valmistuneiden ja työnantajien vastaaminen joihinkin samoihin kysymyksiin, jolloin eriävät mielipiteet ja kokemukset tulisivat näkyviin. Ehdotukset luonnollisesti laajentaisivat vastausaineistosta saatavia näkökulmia. Jopa tarkka kysymys siitä, mihin osuuteen työntekijän osaamisessa yritys on tyytyväinen, voisi olla kyselyssä. Näissä ehdotuksissa työntekijä ja työnantaja eivät luonnollisesti saisi nähdä toistensa vastauksia. Edellä mainituilla ehdotuksilla uraseurantakysely muuttuisi selkeästi vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin mitä se nyt on. Anonyymistä tiedosta olisi tehtävissä hyvin tarkkoja alueellisia oppilaitos- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia päätelmiä.

Yritykset tunnistivat kyllä heidän hyödynnettävissä olevat analyysipolut nykyisenlaisestakin kyselystä, mutta sanoivat omalta puoleltaan resurssien puutteen estävän niiden purkamisen käytännössä. Työntekijän motivaation selvittäminen nousi useiden haastateltavien mielestä vielä osaamisiakin mielenkiintoisemmaksi aiheeksi. Kysymyksellä Minkä alan valitsisit nyt? osuisi haastateltavien mielestä aika naulan kantaan. Tai laajempi kysymys Tiesitkö mihin hakeuduit ja oletko tyytyväinen? kääntäisi katsantokannan myös valmistuneen mielentilaan.

Yritysnäkökulma olisi varmaankin syytä jatkossa huomioida jollain tavoin. Yrityksethän ovat merkittävin asiakasryhmä, jonka odotukset olisi syytä täyttää mm. tunnistamalla heidän tulevat osaamistarpeensa mahdollisimman hyvin. Teknologiassa tämä varmaankin korostuu, mutta koskee myös muitakin aloja, vaikka aina ei loppuasiakas välttämättä ole niin selkeästi määriteltävissä. Jokaisella tutkinto-ohjelmallahan tulisi olla tunnistettuna merkittävimmät asiakassegmentit, jotka näkyvät hyvin tekniikan alan. Asia ei ole pelkästään kirjoittajien keksimä, vaan se näkyy mm. alan EUR-ACE-akkreditoinnin arviointikriteereissä.

JAMKin Teknologiayksikössä pitkään käytössä ollut neuvottelukuntatoiminta nähtiin erittäin hyödyllisenä, jossa yritykset ja opiskelijat pystyvät tuomaan tutkinto-ohjelman opintojaksotasolle saakka omia näkemyksiään. Siinähän loppuasiakas ja asiakas (opiskelija) ovat mukana tuotteen, eli osaamisen ja sen opettamisen/oppimisen, suunnittelussa.

Yhteenveto

Haastattelut osoittivat hyvin, että yritysten luottamus koulutuksen tuottamaan osaamiseen on hyvä ja opetuksen katsotaan tuottavan juuri heidän tarvitsemaansa tulevaisuuden osaamista. Koulutusohjelmien sisällä tapahtuvaa yleistä päivittämistä ja kehitystyötä tuetaan. Pedagogiikan eteenpäin menoa ja uusien opetusmenetelmien tuomia mahdollisuuksia pidetään hyvänä. Pohdinta ja tasapainoilu ilmenevät merkittävästi siinä, kuinka yritykset ohjeistavat jakamaan resursseja opetuksessa geneeristen työelämätaitojen ja substanssiosaamisen välillä.

Tehdyn kyselyn vastausprosentin suuruus kiinnosti yrityshenkilöitä; erityisesti onnistuttiinko pilottikyselyssä saamaan kyllin kattava vastaajien määrä. Pienehkö vastaajien määrä muodostui myös korostetusti ongelmaksi tulosten analysoinnin ja yritysnäkökulmasta hyödynnettävyyden kannalta. Yrityksillä olisi edellä mainituista syistä erityinen tarve tunnistaa heillä työskentelevien henkilöiden ja kyselyyn osallistuneiden vastaukset.

Haastatteluiden alussa esiin nostettiin alumnitoiminnan merkitystä. Alumnitoiminta nähdään merkittävänä mahdollisuutena, jossa yritykset voisivat olla entistä aktiivisemmin mukana mm. vapaamuotoisiin seminaareihin osallistujina. Samalla laajempi verkostoituminen oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistuisi. Muutoinkin kiinnostus JAMKin alumnitoimintaa kohtaan oli selvää.
Uraseurantakysely koettiin kiinnostavana, mutta ei kovin merkityksellisenä yrityksille. Yritysten tarve yleiseen uratietoon on vähäinen. Tiedontarve kohdistuu enemmän heillä työskentelevien yhteistyöoppilaitoksista valmistuneiden henkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin mm. koulutuksen osuvuudesta ja kohtaavuudesta työtehtävän vaatimuksiin. Yrityksissä osaamisen tunnistettavuuden ja kohdistettavuuden on oltava hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämän kaltaista tietoa he eivät katsoneet saavansa koko valtakunnan tason kyselyistä. Yritysten omat tavoitteet ovat aikajänteeltään usein lyhyitä verrattuna koulutuksen suunnitteluun. Silti yhden haastateltavan ensimmäinen kommentti oli ”kysely on fiksu”, mikä kuvaa kyselyn arvostusta. Kyselyn huomattiin paljastavan myös yrityksen tarvitsemia, mutta usein tiedostamattomia asioita.

Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka, lehtori
Harri Peuranen, JAMK konetekniikka, yliopettaja, koulutusvastaava

Kuva Austin Ban

Uraohjauksen ajokortti antaa valmiuksia kohtaamiseen

IMG_20170512_134735

Millainen uraohjaajatyyppi minä olen? Minkälaista tieto- ja oppimiskäsitystä edustan? Miten kohtaan uraohjattavan?

Muun muassa näitä asioita mietittiin 12.5. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä Uraohjauksen ajolupa/ajokortti -koulutuksessa. Uraohjauksen konkareiden, yliopettaja Annukka Tapanin ja lehtori Merja Hanhimäen suunnittelema koulutus on tarkoitettu uraohjauksen parissa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kaksipäiväisen koulutuksen voi suorittaa uraohjauksen ajolupana osallistumalla ensimmäiseen päivään, tai ajokorttina osallistumalla molempiin päiviin. Kahden opintopisteen arvoinen ajokorttikoulutus edellyttää osallistumisen lisäksi kotitehtävien suorittamista.

Ensimmäisessä päivässä käytiin läpi uraohjauksen periaatteita ja käsitteistöä sekä tietopohjaa. Mietimme myös omia kokemuksia uraohjattavana ja omien uriemme kaaria. Seuraava koulutuspäivä järjestetään kesäkuussa. Koulutus on maksuton ja osa AMKista Uralle! -ESR-hanketta.
uraohjauksen ajokortti

URASEURANTAKYSELY VUONNA 2012 VALMISTUNEILLE

uraseurantakyselyartikkelikuva

Uraseurantakysely AMKista valmistuneille

Millainen on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen? Kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen työelämässä? Selvitämme näitä teemoja tämän kevään aikana uraseurantakyselyllä, jonka kohderyhmään kuuluvat kaikki vuonna 2012 valmistuneet. Kysely toteutetaan viidessä ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea (HAMK, JAMK, Oamk, TAMK, TuAMK), ja siitä vastaa näiden ammattikorkeakoulujen toimijoista sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijoista koostuva AMKista uralle! -hanke.

Mikäli opiskelit näissä korkeakouluissa ja valmistuit vuonna 2012, sinulle lähetetään kuukauden sisällä kaksi tekstiviestiä, joissa kerrotaan kyselystä ja pyydetään vastaamaan siihen.

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita

Vastaamalla autat nykyisiä opiskelijoita heidän urapohdinnoissaan ja pääset vaikuttamaan tulevaisuuden ammattikorkeakoulutukseen. Uraseurantakysely on tärkeässä roolissa koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden uraohjauksessa. Tuloksia voit nähdä myös korkeakouluista valmistuneiden työtehtäviä ja urapolkuja esittelevässä kaikille avoimessa töissä.fi-verkkopalvelussa (www.toissa.fi). Arvostamme vastaustasi suuresti!

Vastaajien tiedot on kerätty Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, Virrasta. Siitä saamme myös perustiedot suoritetuista tutkinnoista, joten lomakkeessa ei kysytä erikseen siihen liittyviä asioita. Tällä kyselyllä rakennetaan perustaa jatkossa vuosittain toteutettavalle uraseurannalle, jota käytetään ammattikorkeakoulutuksen ohjaus- ja kehittämistyössä.

Kyselyn kohderyhmänä on 7200 HAMKista, JAMKista, Oamkista, TAMKista ja Turun AMK:sta valmistunutta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 5 vuotta aiemmin valmistuneiden uraseurantakyselyitä tehdään jatkossa kaikissa ammattikorkeakouluissa, joten vastauksesi auttaa myös tässä kehittämistyössä!

Henkilökohtainen vastauslinkki on mahdollista kopioida ja siirtää pöytäkoneen selaimeen.

Kysely on auki 13.4.2017 asti. Kiitos jo etukäteen vastauksistasi, opiskelijat luottavat valmistuneiden näkemyksiin!

Voit tutustua kyselyn rekisteriselosteeseen täällä.

 

Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin

tampere04

AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja –väliseminaari järjestettiin Tampereella tammikuun 13. päivänä 2017. Seminaarin ohjelmassa oli kolme työpajaa, joista yhtenä Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama työpaja ”Tulevaisuuden uraohjauksella tukea nivelvaiheisiin”. Työpaja kokosi yhteen ohjauksen ammattilaisia ympäri Suomen pohtimaan yhdessä tulevaisuutta uraohjauksen näkökulmasta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Työpajassa lähdetiin liikkeelle ajatuksesta, että meistä kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, eikä siten tietää siitä mitään varmaa. Tulevaisuutta, ja tässä yhteydessä erityisesti omaa urapolkua mietittäessä, on kuitenkin tärkeää ennakoida ja pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Mitä kaikkea polulla voikaan tulla vastaan? Mielikuvien, erilaisten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarkastelun myötä on mahdollista varautua paremmin tulevaan ja napata kiinni sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle. Tulevaisuuden uraohjauksen voidaankin siten ajatella olevan juuri sellaista ohjaustyötä, jonka kautta näitä valmiuksia vahvistetaan ja mahdollisuuksia tuodaan esiin.

Tulevaisuuden uraohjausta kuvaamassa

Työpajaan osallistuneet pohtivat tulevaisuuden uraohjausta tulevaisuustaulukon avulla. Työpajassa kuvattiin uraohjauksen nykytilaa kolmen teeman kautta: 1) Asiat ja ilmiöt, joita ei voi muuttaa, 2) Esteet, jotka jarruttavat kehittämistä ja 3) Muutosta edistävät tekijät.

laura2

Osallistujat kokivat, että esimerkiksi työelämää ja sen muutosta koskevat tekijät, tarve sopeutua muutoksiin sekä yleiset taloudelliset ja poliittiset ratkaisut ovat sellaisia asioita ja ilmiöitä, joihin ei voida vaikuttaa. He totesivat kuitenkin, että muutoksista huolimatta uraohjauksen tarve tulee säilymään. Muutosta jarruttavina tekijöinä nähtiin, että ohjaukseen ei resursoida riittävästi taloudellisesti ja ajallisesti. Myös johtamiseen liittyvät tekijät, kuten epäselvyydet uraohjauksen vastuualueissa ja työnjaossa sekä muutosvastarinta nousivat vahvasti esiin jarruttavana tekijänä. Työpajassa muutoksen edistäjiksi nostettiin esiin edellä mainittujen vastinparit: hyvä johtaminen, kehitysinto ja rohkeus lähteä kohti uutta. Uraohjauksessa edistävänä tekijänä nähtiin myös asennemuutos, jossa ohjaus nähdään koko oppilaitoksen henkilöstön tehtävänä.

Seuraavaksi työpajassa kuvattiin uraohjauksen tulevaisuuskuvia kolmen teeman avulla: 1) Toivottava tulevaisuus (tavoite uraohjauksen tulevaisuudelle) 2) Mitä toimenpiteitä tarvitaan toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi? ja 3) Mitä verkostoja tarvitaan?

Toivottavaksi tulevaisuuden kuvaksi osallistujat maalasivat näkökulmia elinikäisestä, koko elämän ja sen hallinnan kattavasta ohjauksesta, jossa jokainen yksilö saa tarvitsemaansa ohjausta. Tällaisen ohjauksen vahvistamana yksilön valmiudet navigoida muuttuvassa maailmassa vahvistuvat ja hän kykenee sietämään epävarmuustekijöitä paremmin. Toivottavana tulevaisuutena osallistujat näkivät myös, että tulevaisuuden uraohjauksessa keskiössä olisi yksilö ja hänen yksilöllinen tapansa toimia osana erilaisia yhteisöjä. Merkityksellisenä koettiin myös yksilön kasvun tukeminen osana yhteisöä. Toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi pidettiin tärkeänä ohjauksen systemaattista kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Lisäksi etsittiin erilaisia keinoja ohjauksen kehittämiseen yhteisen päämäärän määrittelystä ja yhteen hiileen puhaltamisesta työelämän ja koulutuksen rajojen hälventämiseen esimerkiksi yrittäjyystoiminnan kautta. Keskeisenä uraohjauksen verkostojen kehittämisessä nähtiin erilaiset digitaaliset ja etäpalvelut, virtuaalimaailmat ja interaktiivisuus sekä niiden hyödyntäminen ohjauksessa. Ensiarvoisen tärkeää kokonaisvaltaisen ohjauksen kannalta on yksilön oma verkoston mukaan ottaminen. Tällöin kumppaneina voivat toimia esimerkiksi nuoren vanhemmat, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, koulut, työnantajat, järjestöt ja erilaiset viranomaiset.

Pelillisyydellä uusia näkökulmia nivelvaiheisiin

Työpajan lopussa kurkistettiin myös pelillisten uraohjausmenetelmien maailmaan ja niiden hyödyntämiseen erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa. Osallistujat kokeilivat KOUKKU – Koulutusvalinnat kuntoon – ESR – hankkeessa kehitettyä Seikkailu Sumussa –simulaatiota. Simulaatiossa avataan erilaisten oppimisympäristöjen merkitystä taitojen ja osaamisten kerryttämisessä sekä pohditaan erilaisten taitojen ja osaamisten hyödyntämistä työelämässä. Lisäksi pajassa esiteltiin Get a Life –työelämäsimulaatiota, jossa käyttäjä voi seikkailla tulevaisuuden opinto- ja työmaailmassa 20 vuotta nykyhetkestä eteenpäin.

laura

KOUKKU – hankkeessa tuotettuja pelillisiä työkaluja on saatavilla printtiversioina  maksutta hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.koukkuun.fi. Get a life –simulaatioon voi tutustua maksutta osoitteessa www.getalife.fi.

Teksti:
Laura Halonen
kouluttaja
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuvat:
Laura Halonen

Tommi Karjalainen
media-asiantuntija
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Alumnit – yhdessä enemmän!

toka

Tammikuun 13. päivä järjestetty AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja -väliseminaari kokosi ympäri maan korkeakoulujen kehittämisestä kiinnostuneita ammattilaisia.

Yhden seminaarin työpajan teema oli ”Alumnit – yhdessä enemmän!”. Työpajan suunnittelu pohjautui huomioon, että eri ammattikorkeakoulujen kesken ja myös koulutusohjelmien kesken on todella suuria vaihteluita yhteistyön intensiteetissä ja muodoissa. Usein kuulee myös tarinoita, kuinka halukkaasti alumnit tulisivat puhumaan työstään ja auttamaan opiskelijoiden urasuunnittelussa. Näistä lähtökohdista työpajan idea syntyi.

Alumnityölle tarvitaan strategia

Yksi työpajassa hyväksyvää nyökyttelyä saaneista ajatuksista oli se, että alumnityötä on tehtävä kahdella tasolla: brändäystä korkeakoulun tai kaupungin tasolla sekä käytännön alumniyhteistyötä koulutusohjelmatasolla. Molempia tarvitaan, jotta yhteistyö voisi olla systemaattista ja jatkuvaa. Yksi alumnityön jatkuvuuden ehdoista olikin, että sille on oltava oma strategia, johon sitoudutaan ja jolle saadaan myös korkeakoulun johdon tuki. Toivottiin, että alumnityöntekijä voisi keskittyä sataprosenttisesti alumnityöhön ilman sivutöitä. Alumnitoimintaa pitää myös johtaa. Strategiassa on huomioitava kaikki sidosryhmät: alumnit, opiskelijat, henkilöstö sekä yritykset. Alumnityössä on tärkeää vastavuoroinen, jatkuva yhteistyö, jossa molemmat saavat ja antavat.

Alumnius on parhaimmillaan ylpeyttä omasta opinahjosta. Tähän voisi kannustaa myös mm. valitsemalla vaikkapa vuoden alumnin. Alumnitoiminta on verkostoitumisen ammattilaisuutta läpi organisaation ja polun.

Alumneista on myös oltava ajantasainen yhteystietorekisteri, yhteystiedot voidaan kerätä valmistumisvaiheessa. Alumnityön jatkuvuuden takaamiseksi korkeakoulun sisällä on oltava alumniyhteistyöstä vastaavien verkosto. Koko korkeakoulun tasolla toimitetaan yleensä uutiskirjettä ja yhteisiä alumnitapahtumia. Toivotaan, että alumniyhteistyö ja sen muodot olisivat läpinäkyviä kaikille ja kaikki voisivat siihen osallistua. Sosiaalinen media, mm. LinkedIn, on olennainen osa alumniyhteistyötä ja yhteydenpitoa.

Mitä alumnit saavat korkeakoululta?

Alumnit voidaan kutsua korkeakoulun järjestämiin yleisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Alumneista voidaan korkeakoulutasolla koota alumnipankki, josta voidaan hakea aina tarpeeseen sopiva asiantuntija opiskelijoiden mentoriksi tai kertomaan urapolustaan.

alumni
Workshopissa oli mukana sen vetäjien lisäksi Tampere 3 -korkeakoulujen alumnityöstä vastaavat sekä yksi opettajien koulutuksessa työskentelevä henkilö.

Ammatillinen identiteetti syntyy koulutusohjelmassa

Koulutusohjelmatasolla alumnit voidaan ottaa varsin tiiviisti osaksi arkipäivän toimintaa, mentoroimaan, työskentelemään yhteisissä projekteissa, kertomaan omasta urapolustaan, jne. Paitsi korkeakoulun tasolla, alumnit usein tuntevat suurta ylpeyttä ja kiintymystä omaan koulutusohjelmaan. Oma ammatti-identiteetti syntyy koulutusohjelmittain, ollaan Taideakatemialaisia, BisnesAkatemialaisia, insinöörejä, jne. Oman koulutusohjelman yhteydenottoon suhtaudutaan positiivisemmin kuin korkeakoulun yhteisiin. Parasta on, jos yhteydenottaja on tuttu henkilö koulutusohjelmasta. Alakohtaisesti voidaan järjestää myös tutustumiskäyntejä ja tapaamisia. Nykyiset opiskelijat voivat tavata alumneja erilaisissa yhteyksissä, rennoissa illanistujaisissa, vuosijuhlissa, alakohtaisissa koulutus ja verkostoitumistapahtumissa, ym.

Workshop oli erittäin innostava ja iloinen tapaaminen. Yhteisestä, rakkaasta asiasta oli ilo keskustella ja jakaa ajatuksia ja kokemuksia.

Teksti: Päivi Killström, FM, joka toimii lehtorina ja tiimivalmentajana BisnesAkatemiassa, Turun Ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä ja Maarit Honkonen-Seppälä (FM, KM), toimii Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorina Jyväskylän kampuksella.

Kuvat: Päivi Killström, Maarit Honkonen-Seppälä & Liisa Marttila

 

AMKista Uralle
Kolmen tunnin ahkeroinnin jälkeen määrällisesti pieni, mutta laadullisesti suuri pajaryhmämme tuotos visuaalisesti. Jalanjäljet Päivin ja Maaritin.

”Nykypäivän työelämä vaatii resilienssiä”, pohdittiin AMKista uralle! -seminaarissa

artikkelikuva2

Minkälaisia haasteita työelämä asettaa vastavalmistuneelle?

Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastattiin Tampereen AMK:n järjestämässä AMKista uralle! – Kohti laadukasta työtä ja kestäviä koulutusvalintoja -seminaarissa 19.1.2017. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja työelämän osaamistarpeista sekä uraseurantatiedon merkityksestä rahoituksen ja opintojen työelämävastaavuuden kehittämisessä. Puheenvuoroissa pohdittiin myös sitä, kuinka koulut voivat opintojen aikana tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä.

Päivä koostui luennoista, paneelikeskustelusta ja työpajoista. Työpajoissa mietittiin uraohjauksen, uratiedon raportoinnin ja hyödyntämisen sekä alumniyhteistyön välineitä.

Uraseurantatieto osana ammattikorkeakoulujen rahoituskriteerejä

Niin panelistit kuin OKM:n opetusneuvos Tomi Halonen pohtivat laadullisen työllistymisen merkitystä. Laadullisella uraseurantatiedolla voidaan selvittää, kuinka hyvin valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet oman alan töihin. Tulevaisuudessa tällä tiedolla tulee olemaan rooli myös ammattikorkeakoulujen rahoituksessa. Mitä paremmin ammattikorkeakoulun opinnot vastaavat työelämän vaatimuksia, sitä paremmin valmistuneet pääsevät oman alan töihin ja sitä enemmän koulu saa valtiolta rahaa. Toki laadullisen työllistymisen merkitys kokonaisrahavirrassa on varsin pieni, mutta suuressa summassa jo prosenttiyksikön painoarvolla on merkitystä.

AMKista uralle! -hankkeen projektipäällikkö Liisa Marttila esitteli omassa puheenvuorossaan katsauksen uraseurantaan ammattikorkeakouluissa. Esityksen havainnollisen materiaalin voi katsoa ohesta.

Oman osaamisen brändääminen ja muutoshalukkuus ovat avaimia työllistymiseen

Mitä tarvitaan työllistymiseen muuttuvassa työelämässä? Tätä teemaa pohti seminaarin nelihenkinen paneeli. Ratkaisuiksi tarjottiin niin oman osaamisen tuotteistamista, oman työosaamisen jatkuvaa kehittämistä ja hyviä verkostotaitoja. Alla videotaltiointi yhdestä paneelin kysymyksistä.

Paneelissa oli mukana seuraavat henkilöt (järjestyksessä vasemmalta oikealle):

  • Sinikka Volanto, lehtori / sote-alan asiantuntija,SeAMK
  • Timo Lampikoski, uraohjaaja – valmentaja – kouluttaja, Haaga-Helia
  • Kristiina Kokko, kehityspäällikkö, Akava
  • Miika Rautiainen, alumnikoordinaattori, TAMK / yrittäjä, Nokkos

Pj. Verna Rantala, opiskelija ja puheenjohtaja, TAMKO

Kiitos kaikille hienosta seminaaripäivästä! Lähiaikoina on luvassa lisää blogikirjoituksia päivän työpajojen tuotoksista!

Opiskelijaa kiinnostaa nykyhetki, ei pidemmän tähtäimen uratieto

artboard-1-100

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus kartoitti viime keväänä ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyviä tiedontarpeita tiiviillä, vapaasti vastattavissa olevalla sähköisellä kyselyllä. Uratietokyselyyn vastasi yhteensä 618 opiskelijaa 23:sta ammattikorkeakoulusta. Continue reading Opiskelijaa kiinnostaa nykyhetki, ei pidemmän tähtäimen uratieto

Mikä tekniikan opiskelijaa askarruttaa työllistymisessä?

Kirjoitus on laadittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) konetekniikan tutkinto-ohjelman (ins. AMK) viimeisen vuoden opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja pienimuotoisten kyselyjen pohjalta. Kirjoittajien omia kokemuksia hyödyntäen, tekstissä on tuotu esille kokemuksista muodostuneita näkemyksiä. Aluksi pohditaan käsityksiä tuleviin työtehtäviin liittyen, minkä jälkeen siirrytään työn hakemisvaiheen kysymyksiin.

Tulevat työtehtävät ja osaaminen

Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kiinnostaa erityisesti minkälaisiin tehtäviin ja yrityksiin tutkinto-ohjelmasta aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet. Koulutuksen, ammattitaidon ja erikoistumisen riittävyys tulevissa tehtävissä mietityttää. Lisäksi haluttaisiin mahdollisimman tarkkaan tietää tulevien työtehtävien sisältöjä.

Hyödyntämällä alumneja vierailijaluennoitsijoina, saadaan hyvää tietoa erilaisista työtehtävistä. Tutkimuksen kohteena olevista opiskelijoista osa oli hyvin halukas lähtemään alumnityöhön mukaan valmistumisensa jälkeen. Saatavilla on lisäksi videoita, joissa eri aloilta valmistuneet insinöörit kuvaavat työtehtäviään. Ongelmana tässä on se, että esimerkiksi tuotantotekniikkaan suuntautuneen koneinsinöörin työtehtävät voivat olla hyvin erityyppisiä erilaisissa, puhumattakaan eri kokoisissa yrityksissä. Sama tilanne on epäilemättä muillakin aloilla. Mahdollisimman kattavaa tietoa valmistuneiden työtehtävistä pidettiin varsin tarpeellisena.

Kielitaidon riittävyys erityisesti ammattisanaston suhteen mietityttää opiskelijoita. Parempi itsevarmuus vieraan kielen käyttämisessä rohkeammin auttaisi tässä. Tähän erilaiset, vuorovaikutteiset opiskelumenetelmät antavat hyvän mahdollisuuden. Opiskelijoiden huoli on luonnollista, koska heillä ei ole laajaa kokemusta vieraan kielen käyttämisestä. Lisäksi kielitaidon vahvistaminen on aina kompromissi suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Tähän vastataan mm. englanninkielisillä opintojaksoilla, joissa on ulkomaisia opiskelijoita mukana. Lisäksi jokaisella opintojaksolla olisi hyvä olla vieraskielisten avaintermien sanastoa.

Miesvaltaisilla aloilla, kuten koneteknisessä teollisuudessa, naiset miettivät, miten heihin suhtaudutaan erityisesti tulevissa esimiestehtävissä. Tämä asia on hiljalleen muuttumassa ja asia alkaa kääntyä naisten vahvuudeksi hakuvaiheessa: he erottuvat hakijoista hyvin ja pystyvät omia vahvuuksiaan tuomaan selkeästi esille. Tämä taas edellyttää omien vahvuuksien tunnistamista ja hyvän itsetunnon kehittymistä, mitä tulisi rakentaa ensimmäisestä lukukaudesta alkaen systemaattisesti kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Kirjoittajien kokemusten mukaan valmistuneet naiset sijoittuvat erittäin hyvin työelämään. Samoin he toimivat jo opiskeluaikana hyvin esimiesmäisesti!

Osaamispääoman kasvattaminen ja tietoa avoimista työpaikoista

Opiskelijoita mietityttää tilanne, jossa valmistuttuaan ei heti saakaan oman alan töitä.  Valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ovat pääosin tunnistaneet kuitenkin sen, että osaamispääomaa ja kokemusta voi myös kasvattaa tietoisesti. Vaikka ensimmäinen työpaikka ei välttämättä aluksi sattuisikaan aivan omalle alalle. Toisaalta joukossa on aina henkilöitä, jotka eivät koe osaamispääoman kasvattamista väärällä alalla mielekkäänä ja murehtivat tilannetta, missä joutuvat tekemään töitä, joista eivät välttämättä pidäkään. Tuossa tilanteessa motivaatio ei ole parhaimmillaan.

Avoimia työpaikkoja seurataan erityisesti Mol.fi, Monster.fi ja Aarresaari.fi-sivuilta. Toissa.fi-sivut kiinnostavat selvästi, ja osa opiskelijoista on palvelua jo hyödyntänyt. LinkedIniä ei käytetä ensimmäistä työpaikkaa haettaessa, vaan vasta kun ollaan työelämässä ja verkostoidutaan ammatillisesti laajemmin.

Oikein mitoitettu palkkatoivetaso mietityttää, halutaan välttää palkkatoiveen yli- tai alimitoitus sitä ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Tähän tarpeeseen opiskelijajärjestöt tekevät kyselyitä, joiden tuloksia julkaistaan. Lähinnä ongelma syntyy siitä, että hakija miettii työkokemuksensa arvottamista palkkapyynnössä.

Opiskelijat tiedostavat hyvin tulevissa työtehtävissä tarvittavan asenteen ja insinöörimäisen ajattelutavan omaksumisen merkityksen. On syytä muistaa, että työnantajat usein kiinnittävät hyvin suurta huomiota henkilön olemukseen, persoonaan ja tuohon asenteeseen, eikä niinkään tutkintotodistuksen arvosanoihin tai keskiarvoon. Tutkintotodistus täytyy kuitenkin olla.

Tekniikan opiskelijan työllistyminen

Työnhaku koetaan usein aikamoiseksi koiranhommaksi. Tuumasta on tartuttava toimeen, vaikka kuinka ikävältä tuntuisi. Itsensä likoon laittaminen ja mukavuusalueelta poistuminen tuskin kenestäkään erityisen houkuttelevalta tuntuu missään tilanteessa, mutta työnhaku koettelee itsetuntoa erityisen kovasti. Työnhaussa joutuu mittauttamaan oman arvonsa ja osaamisensa suhteessa hakukriteereihin ja muihin työnhakijoihin. Nuorempien sukupolvien omanarvontunto on sodan jälkeisiä suuria ikäluokkia parempi, mutta työnhaku koetaan silti erittäin haasteelliseksi.

Ammattikorkeakouluopiskelijoille kokemusta työnhausta kertyy viimeistään työharjoittelupaikkaa hakiessa. Tässä vaiheessa toki monilta löytyy jo aikaisempaa työkokemusta kesätöistä tai aikaisemmalta työuralta. Lisäksi työssäkäynti on opiskelujen ohessa yleistynyt keinona paikata niukkaa toimeentuloa. Silti sen lopullisen omaa alaa vastaavan työpaikan etsintä mietityttää ja herättää kysymyksiä. Asiaan suhtaudutaan vakavasti ja työnsaantiin liittyvät epävarmuustekijät koetaan opiskeluun liittyviin kysymyksiin verrattuna merkityksellisempinä.

Työhakemuksen ja CV:n laadinta sujuvat useimmilta opiskelijoita rutiinilla. Akateemiset taidot ovat karttuneet ja virallisten papereiden vaatimat tekstimuodot ja formaatit eivät tunnu olevan se suurin ongelma. Muotoseikkojen opastukseen internet on väärällään ohjeita. Apua halutaan ja huolitaan enemmän sisällöllisten kysymysten ratkaisemiseen. Minkälainen työhakemuksen täytyy olla, jotta erotutaan massasta mahdollisesti kymmenien tai jopa satojen hakijoiden joukosta? Miten päästä ensimmäisen kynnyksen yli työhaastatteluun? Näihin kysymyksiin eivät työnantajat ja rekrytoinnin ammattilaiset ole antaneet yksiselitteisiä vastauksia. Toiset työnantajat pitävät tarkasti virallisten ohjeiden mukaan laadituista työhakemuksista, toiset taas huomattavasti persoonallisemman näköisistä. Monet työnantajat pyytävät hakijalta pelkän CV:n. Yleisten havaintojen mukaan työkokemus ja persoona ovat Suomessa valintakriteereistä selkeästi keskiössä, ja joskus opiskelijat kokevat heidän tutkintonsa olevan varsin toissijainen juttu. Toisaalta, voidaanko tällaista työnantajien suhtautumista pitää luottamuksen osoituksena Suomen koulujärjestelmää kohtaan? Työnantajat selvästi vielä luottavat tutkintojen laatuun. Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa työhakemuksen merkitys silti korostuu. Miten laaditaan työhakemus, joka sisältää faktat ja silti myy hyvin?

Rekrytointiprosessiin valmistautuminen

Itse työnhakuprosessista tietoa koetaan löytyvän huomattavasti työhakemuksen laadintaohjeita vähemmän. Ehkä työnvälittäjien on yleistyksiä vaikeampi tehdä ja prosessin kulkuun vaikuttaa sekin onko työpaikka yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tekniikan alalla pääosa työpaikoista sijaitsee yrityksissä ja yrityksillä on täysi vapaus suorittaa rekrytointi haluamallaan tavalla. Opiskelijat haluaisivat tietoa siitä, miten varautua ja valmistautua rekrytointiprosessiin? Miten rekrytointi etenee, kun valintakierroksia on enemmän kuin yksi. Mihin rekrytointiprosessissa pyritään työnantajan näkökulmasta? Tapahtuuko taustalla paljon sellaista mikä ei näy työnhakijalle? Maaliin asti päässeiden osalta omakohtaiset kokemukset, mikäli joku niitä uskaltautuisi kertomaan, tuntuvat kiinnostavan opiskelijoita.

Opiskelijat myös arvioivat työnhaun kriteereitä. Ratkaiseeko ammattiosaaminen vai se että on sopivan oloinen tyyppi? Moni on esittänyt myös suoraan kysymyksen, voiko pelkällä työhakemuksella yleensä saada töitä, vai saako työpaikan ainoastaan suhteiden avulla? Isoilla yrityksillä on selkeät väylät töiden hakuun ja työhakemukset jätetään yleensä sähköisessä muodossa. Rekrytointiosasto saattaa sijaita kokonaan eri kaupungissa kuin haettava työpaikka. Moni kyselee töihin päässeiltä kavereilta, kuinka sait työpaikan? Hyvin usein suhteet koetaan tehokkaimmaksi, mutta osin epäreiluksi konstiksi päästä töihin. Kärjistetysti sanoen, täytyy tuntea kummin kaiman veli saadakseen jalkaa oven väliin. Varsinkin vapaiden hakemuksien jättäminen tuntuu turhauttavan opiskelijoita erityisesti. Netin kautta jätettyjen hakemusten pelätään häviävän koneeseen. Ajatellaan, että vapaita hakemuksia ei todellisuudessa huomioida kunnolla, vaan ne kaivetaan esiin, mikäli paikkoja ei muuten saada täytettyä. Asiaa tarkemmin kysyttäessä, monet opiskelijat kuitenkin tunsivat myös vapailla hakemuksilla työpaikan saaneita.

Ennakkotietoa urapoluista

Tietoa työn hakemisesta löytyy paljon, mutta tiedon ei koeta olevan kovin yksityiskohtaista. Olisi hyvä, jos nimenomaan henkilökohtaisella tasolla auttavaa tietoa olisi tarjolla enemmän. Urapolkujen esiintuominen ja tieto siitä, miten työpaikkaan on päästy käsiksi, auttaisi opiskelijoita työuralle siirtymisessä. Opiskelijat myös viestittivät, että nykyistä tarkempi ennakkotieto siitä, mitä tulevat työtehtävät todellisuudessa sisältävät, auttaisi heitä paremmin opiskelujen suunnittelussa. Varsinkin näihin viimeisiin mietteisiin AMKista uralle -hankkeessa toteutettavalla valmistuneiden uraseurantakyselyllä pyritään hakemaan luotettavia vastauksia.

TEKSTI:
Yliopettaja, koulutusvastaava Harri Peuranen, JAMK konetekniikka
Lehtori Miikka Parviainen, JAMK konetekniikka

Tulevaisuuden uraohjaus joustavien opinto- ja urapolkujen mahdollistajana

Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen mallimaa vuonna 2025. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden painopistealueita ovat muun muassa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen, osaamiskeskittymien vahvistaminen, toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymisen nopeuttaminen ja korkeakouluopintojen sujuvoittaminen.

Tulevaisuusoppiminen

Valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllisten opinto- ja urapolkujen toteutuminen edellyttävät toimivaa uraohjausta ja opintojen järjestämistä niin, että opintojen eteneminen on joustavaa. Yhteiskunnan muutokset luovat lisääntyvää ohjaustarvetta elämän siirtymävaiheisiin: uran ja elämän suunnittelu on jatkuva prosessi. Koulutusvalintaa koskevissa tutkimustuloksissa (Koukku 2014) haasteeksi nousi ensiksikin ohjausnäkökulman laajentaminen yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elämänkaareen, opinnoista elämän hallintaan.  Toiseksi ohjattavan ja ohjaajan vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi tulevaisuusoppimista. Siinä on oleellista tunnistaa mahdollisuudet ohjata omaa elämää tietyssä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tulevaisuusohjauksen tehtävänä on luoda opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisesta ja ohjata arvioimaan valintojen vaikutuksia omaan elämän kulkuun.

Ammattikorkeakouluopintoihin tapahtuvan ohjauksen keinoja ja arviointia

Vuoden 2015 aikana arvioitiin ammattikorkeakouluihin johtavan opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus (Karvi 2015). Arvioitavia kohteita olivat ammattikorkeakouluopintoihin ohjaus ja valmennus ammatillisessa koulutuksessa, opiskelijavalinnat ammatillista polkua etenevien kannalta, opiskelijoiden opinto- ja opiskeluvalmiudet, opintojen organisointi ja ohjaus ammattikorkeakoulussa ja käytännöt aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tietoa tuotettiin myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä opintopolkujen rakentamisessa, koulutuksen toteuttamisessa ja työelämän kehittämisessä. Kohdejoukko (N=176) muodostui ammatillisen koulutuksen järjestäjien (n=151) ja ammattikorkeakoulujen (n=25) opiskelijoista, henkilökunnasta ja työelämänedustajista.

Arvioinnissa uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Työryhmä esittää useita kehittämissuosituksia, joiden toivotaan edistävän koulutuspoliittisten linjausten mukaisia tavoitteita.  Opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä tiedontarpeita ja mahdollisuuksia tulee tulevaisuudessa kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa perusteellisesti. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen ja ohjauksen saatavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja sektoreilla, myös oppilaitosten ulkopuolelle jääville.  Ohjausmuotoja ja yksilö-, ryhmä- ja virtuaalimenetelmiä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat opiskelijoiden tarpeita.

Ura-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestelmälliseksi kehittämiseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee verkottua alueellisesti. Olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen varmistetaan opiskelijoiden riittävä informointi, ohjaustoiminnan suunnitemallisuus ja nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Opintojen ohjaukseen tulee suunnata riittävästi resursseja ja hyödyntää lähiohjausta ja digitalisaation mahdollisuuksia.

Opiskelijahaun ja -valinnan kehittäminen ja opiskelijahakuun liittyvä tiedotuksen tehostaminen luo entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hakeutumisvaiheeseen. Valintaperusteissa tulee arvostaa myös ammatillista osaamista lukion käyneiden rinnalla. Tarvitaan esimerkiksi työpajoja, joissa opiskelijat voivat pohtia omaa uraa ja opintopolkua sekä eri mahdollisuuksia.

Uraohjauksen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa

Nivelvaiheiden toimivuutta ja yhteistyötä tulee edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavilla yhteistoteutuksilla. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja opettajavaihtoa voidaan lisätä ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Avoimen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tulisi hyödyntää entistä paremmin. Uraohjausta tulee kehittää eri sidosryhmien kanssa. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö työelämän kehittämisessä edistää toteutuessaan alueellista kehittämistä. Ammatillisen väylän toimivuutta tulee edistää AHOT-menettelyjä kehittämällä.

Tulevaisuussuuntautuneen uraohjauksen merkityksen tiedostaminen on avain, joka mahdollistaa yksilön elämänkaaren mittaisen urasuunnittelun tukemisen.

LÄHTEET

  • Ahvenainen, M., Korento, K., Ollila, J., Jokinen, L., Lehtinen, N. & Ahtinen, J. (2014). Tulevaisuus- paljon mahdollista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
  • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus(Karvi) 2015.
  • Koukku –hankkeen raportti 2014.
  • Liikettä niveliin- Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimijuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2016.
  • Sipilän hallituksen hallitusohjelma 2015.

TEKSTI: Aila Paaso, Oulun ammattikorkeakoulu

Minkälaista uratietoa oikein tarvitaan?

Turun AMKin avaintoimijoille ja seudun opoille suunnatun kyselyn tuloksia

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin uraseurantatiedon keräämisen ja hyödyntämisen kysely Turun AMKin avainhenkilöille ja Turun seudun opinto-ohjaajille. Kysely toteutettiin Turun AMK:n henkilökunnan osalta kaksivaiheisena syksyllä 2015 ja seudun opojen osalta alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun sisältä vastauksia saatiin 14 ja ulkopuolisilta vastaajilta 13. Tilastollista tarkastelua vastauksille ei voi tehdä, koska määrät ovat pieniä. AMKin avainhenkilöitä ovat opinto-ohjaajat, päälliköt, ura- ja rekrypalveluiden työntekijät sekä markkinointihenkilöt (AMKin avaintoimijat). AMKin ulkopuoliset vastaajat olivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajia (toisen asteen opot).

Vastaajilta pyrittiin selvittämään mitä ura- ja työllistymistiedon lähteitä he käyttävät työelämäläheisyyden liittyvän palautteen keräämiseen. AMKin avaintoimijoiden mielestä keskeisiä olivat opiskelijapalautekyselyt sekä valtakunnalliset uraseurantakyselyt, kuten esimerkiksi 5-vuotiskysely. Turun AMKissa ei ole kerätty uraseurantatietoa sitten vuoden 2013. Toisen asteen opot nostivat esiin myös valtakunnalliset uraseurantakyselyt sekä koulutus- tai koulutusohjelmakohtaiset opiskelijapalautekyselyt. Avoimissa vastauksissa toisen asteen opot nostivat keskeiseksi työelämäläheisyyden lähteeksi Ammattinetin video- ja haastattelumateriaalit, korkeakoulujen opiskelija- ja alumnihenkilökuvat sekä blogit ja vastaavat materiaalit, joista löytyy yksilöiden uratarinoita ja oman alan löytymiseen liittyviä kertomuksia. AMKin avaintoimijat taas mainitsevat järjestöjen keräämän palautteen jäseniltään sekä yritysyhteistyön.

Työllistymiseen ja työuriin keskittyvät tietolähteet olivat samat molemmilla ryhmillä ja vastaukset ovat hyvinkin vertailukelpoisia. Toisen asteen opot näyttäisivät käyttävän huomattavasti enemmän erilaisia viranomaisten ja järjestöjen ylläpitämiä uratietosivustoja, kuten tilastokeskuksen, kauppakamarin, ELY-keskuksen ym. sivustoja ja tietokantoja. Tästä tuloksesta voisi päätellä, että toisen asteen opot ohjaavat huomattavasti enemmän opiskelijoitaan eri aloille ja siksi heille esitetään kiperiä kysymyksiä eri alojen uravaihtoehdoista. AMKin avaintoimijoista osa oli muuta henkilökuntaa kuin opoja, ehkä siksi he eivät tarvitse päätyössään niin paljoa tilastotietoa kuin esimerkiksi lukioiden opot. Uratiedon seuraaminen on enemmän taustaa omalle työlle, johon sitä ei suoraan edellytä. Useiden kanavien ja sivustojen seuraaminen vie paljon aikaa ja vaatii oman keskittymisensä.

Vertailtavia lukuja ja uratarinoita

Toisen asteen opojen toiveissa oli kaksi päälinjaa. Toivottiin selkeitä sähköisessä muodossa olevia lukuja, joita on helppo vertailla ja näyttää opiskelijoille. Lisäksi toivottiin uratarinoita, joita löytyisi suoraan hakukohteiden kotisivuilta esimerkiksi blogijuttuina tai videoina. Tarinaan opiskelijan on helppo samaistua ja ymmärtää urapolkua. Henkilökohtaisuutta toivottiin myös siten, että lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut tulisi kertomaan, miten hänen polkunsa on kulkenut. Toivottiin esimerkiksi AMKissa opiskelevan käyvän entisessä koulussaan kertomassa uudesta opiskelustaan ja urastaan. Tiedon toivotaan olevan ihan perustietoa, koska lukiolaisilla ei vielä ole selkeää käsitystä monistakaan ammateista.

Myös AMKin avaintoimijat painottivat vastauksissaan henkilökohtaisuutta ja uratarinoita, jotka pitää olla loogisesti hakukohteiden kotisivuilla samassa yhteydessä, jossa kerrotaan hakukohteen pääsykriteereistä. Toivottiin myös lukuja ja ammatteja, joihin koulutuksella on mahdollista hakeutua. Korostettiin myös selkeitä lukuja, graafeja sekä vertailtavuutta. AMKin avaintoimijoiden vastauksissa tuli esille myös tarve tietää yhteiskunnan trendeistä, syntyvistä ja poistuvista työnkuvista ja ammateista. Yksi tapa trendien selville saamiseksi olisi tiiviimmät suhteet alumneihin. Yksi yhteistyökuvio alumnien kanssa on mentorointimalli, jonka soveltamista toivottiin. Molemmissa vastauksissa toivottiin tietoa vuoden-kahden päästä valmistumisesta. Silloin henkilö on jo todennäköisesti päässyt oman alansa töihin.

Työllistymistietoa ja työllistymistaitoja

Määrällisestä työllistymistiedosta tärkeimpänä kummassakin ryhmässä pidettiin työllistymistietoa. Toisaalta mainittiin myös, että työllistymisaste ja työttömyysaste eivät kuvaa samaa asiaa. Henkilö, joka ei ole työllistynyt, voi suorittaa jatko-opintoja eikä siten ole työtön. Tieto työttömyysprosentista on tärkeämpi kuin työllisyystieto. Palkkakehitys oli tieto, jota myös kaivattiin. Työllistymistiedon laadullisen tiedon hyödyllisyysarvioissa oli jonkin verran hajontaa toisen asteen opojen ja AMKin henkilökunnan kesken. AMKin väki piti hyödyllisenä ainoastaan työn sisältötietoa sekä tietoa, vastaako työ koulutusta. Toisen asteen opoista osa piti näiden lisäksi hyödyllisenä työsuhteen luonnetta, työnantajatietoa ja työpaikan sijaintia. Tarinat, esimerkit ja työelämätaitojen havainnollistaminen ovat erityisesti lukiolaisille hyviä juttuja. Konkreettisuus on tärkeää!

Myös työuran kehittymisestä kerätystä tiedosta AMKin avaintoimijat pitivät tärkeänä urapolun eri vaiheita, kun toisen asteen opot näkivät tärkeänä myös ensimmäisen työpaikan ja valmistumistiedon. Korkeakoulutusta koskevasta tiedosta molemmat pitivät tärkeänä tietoa työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista.Kysyttäessä tulevaisuuden koulutus- ja tietotarpeita esille nousee työelämän kehittyminen ja uudistuva työelämä. Tarvitaan moniosaajia ja erilaisia opiskelupolkuja, näistä toivotaan tietoa ja esimerkkejä. Nämä tarpeet tulivat esille sekä toisen asteen, että AMKin omista vastauksista. Parissa vastauksessa toivottiin myös nykyisten tietolähteiden avaamista ja opastusta niiden tulkitsemiseen.

Toisen asteen opojen ja AMKin avaintoimijoiden vastausten erot selittyvät lähinnä sillä, että toiselta asteelta kaikki vastaajat olivat opinto-ohjaajia, kun AMKin omien vastaajien joukossa oli myös päälliköitä sekä markkinointi ja rekrypalveluiden työntekijöitä. Opot ja rekrypalvelu käyttävät uratietoa selkeästi opiskelijoiden ohjaukseen, kun taas päälliköt käyttävät sitä koulutuksen sisällön suunnitteluun, markkinointihenkilöt hakumarkkinointiin. Kyselyiden tuloksista saadaan kuitenkin viitteitä siitä, millaista uraseurantatietoa tarvitaan ja miten sitä parhaiten saataisiin hyödynnetyksi.

Molemmissa vastauksissa tärkeää olivat selkeät helposti saavutettavat luvut, kaaviot sekä vertailtavuus. Lisäksi nostettiin esille henkilökohtaisuus, konkreettisuus ja uratarinat. Näiden molempien pitää olla helposti saatavilla sähköisesti, oikeassa paikassa, hakukohteiden esittelyjen yhteydessä.

TEKSTI: Satu Helmi ja Päivi Killström, Turun ammattikorkeakoulu