Yrittäjänä intohimosta – vai olosuhteiden pakosta?

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajat: Susanna Saarinen ja Taina Kilpinen Kuva: Pixabay.

Arenen ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen järjestämän uraseurantakyselyn tulosseminaari järjestettiin 11.3.2020.  Tuloksiin syvennyttiin kolmessa eri teemaryhmässä. Työllistymistä ja yrittäjyyttä tarkastelevassa teemaryhmässä käytiin ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja muutamien opiskelijoiden kesken kiinnostavaa keskustelua mm. alumnien työllisyystilanteesta ja sen kehittymisestä, yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta sekä yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä koulutuksessa.

Yksi positiivisimmista havainnoista oli, kuinka vähän työttömiä työhakijoita on ammattikorkeakouluista valmistuneiden joukossa viisi vuotta valmistumisen jälkeen (1,8 %). Itse asiassa jo valmistumishetkellä iso osa vastaajista oli kokopäivätyössä. Tässä on kuitenkin huomattavaa alakohtaista vaihtelua: siinä missä tekniikan alalta valmistuneista jopa 70 % oli valmistumishetkellä kokopäiväisessä työsuhteessa, humanistisilla ja taidealoilla vastaava osuus oli reilut 30 %. Viidessä vuodessa tilanne oli jälkimmäiselläkin sektorilla kohentunut merkittävästi, työttömien työnhakijoiden määrän supistuessa 29 prosentista 3 prosenttiin.

Keskustelua yrittäjyydestä ja yrittäjähalukkuudesta pohjustettiin kyselyaineistosta tehdyillä graafeilla, jotka kuvasivat yrittäjien osuutta vastaajista suhteessa koulutukseen ja yksilöön liittyviin tekijöihin. Kaikista vastanneista (vuonna 2014 valmistuneet) valmistumishetkellä yrittäjänä toimi 2,7 % ja viiden vuoden päästä 4,5%. Alakohtainen vaihtelu on tässäkin suurta, ja keskusteluissa todettiin, että jo alan valinta voi sisältää tietynlaisen ura- ja yrittäjyysorientaation. Esimerkiksi maa- ja metsätalousaloilla tai taidealoilla yrittäjyys on selvästi muita yleisempää. Myös miehet ryhtyivät useammin yrittäjiksi kuin naiset, ja muut kuin suomenkieliset paljon herkemmin kuin suomenkieliset. Toisaalta pohdituttamaan jäivät yrittäjyyden erilaiset muodot sekä intohimo- vs. pakkoyrittäjyys, joista jälkimmäisessä yrittäjyyteen ajaudutaan muiden vaihtoehtojen puuttuessa.

Työelämän realiteetit on tärkeää nostaa esille jo koulutuksen aikana. Eri koulutusaloilla yrittäjyys on hyvin erilaista, mutta korkeakoulun tuki voi osaltaan madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Osallistujien mielestä ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota erilaisia malleja yrittäjyyteen sekä mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä jo opiskeluaikana ja saada erilaista tukea ja valmennusta. Samoin olisi hyvä tuoda eri alojen opiskelijoita yhteen ja huomioida opiskelijan osaamisen kehittyminen jo opintojen aikaisessa yritystoiminnassa. Ammattikorkeakoulut voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä sekä keskenään että alumniensa kanssa, esimerkiksi alumnien uratarinat tarjoavat käytännönläheistä kosketuspintaa oman alan työelämään. Toisaalta kaikki potentiaaliset yrittäjät eivät välttämättä halua aloittaa yrittäjinä vielä valmistuessaan. On tärkeää, että korkeakouluilla on valmiuksia tarjota yrittäjyysopetusta tai tukea yrittäjyyteen myös täydennyskoulutuksena.

Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta! Sen innoittamana jatkamme tulosten tarkastelua taas uusista näkökulmista.

Vastaa