Uraohjaaja tarvitsee työssään tietoa valmistuneiden työelämästä

IMG_0653_blogg

Uraseurantahankkeiden kehitystyössä on hyvä suunnata katse myös ulkomaille ja kerätä muiden maiden hyviä käytäntöjä. AMKista uralle! -hanke on aiemmin kartoittanut eurooppalaisia uraseurantakyselyjä. Myös TRACKIT-hankkeen raportti on hyvä tiedonlähde.

Erityisen kiinnostavia ovat myös korkeakoulujen oman henkilökunnan kokemukset uraseurantojen ja työelämätiedon käyttämisestä ohjauksessa. Näitä kokemuksia jaettiin LATUA-hankkeen ja AMKista uralle! -hankkeen järjestämässä työpajassa kesäkuun alussa. Työpajan kohderyhmänä olivat eri maiden uraohjaajat, jotka osallistuivat Turussa järjestetyn TUAS International Weekin -ohjelmaan.

Työpajan aluksi käytiin läpi osallistujien käyttökokemuksia tilastotiedosta. Kaikissa Euroopan maissa ei ole systemaattisesti toteutettuja uraseurantakyselyjä, kun taas joissakin maissa ne toteutetaan kansallisen tutkimuslaitoksen toimesta.

Työpajan osallistujilla oli yhteinen vahva näkemys siitä, että uraohjaajat tarvitsevat työssään tietoa vastavalmistuneiden työelämästä. Ne osallistujat, joilla ei ole käytettävissä kyselyillä kerättyä systemaattista työelämätietoa, ovat kuitenkin omatoimisesti etsineet sitä eri lähteistä (työvoimaviranomaisilta ja ammattiyhdistyksiltä) oman ohjaustyönsä tueksi.

Italiassa (AlmaLaurea) ja Iso-Britanniassa (DLHE) on vakinaistetut kansalliset käytännöt työelämätiedon keräämiseksi, mutta osallistujat kokivat kyselyt ohjaajan näkökulmasta hieman puutteellisiksi, koska esimerkiksi omien kysymysten lisääminen on hyvin rajattua. Iso-Britannian malli herätti osallistujissa kiinnostusta ja keskusteluja, onhan DLHE jo vuosikymmenen ajan systemaattisesti toteutettu kysely.

Suomen tapa kerätä uraseurantoja on niin sanottu ”bottom-up-malli”, jossa korkeakoulut itse toteuttavat kyselyjä yhteistyössä. Suomen malli herätti mielenkiintoa osallistujissa. Merkittävänä hyötynä nähtiin se, että kysymykset voidaan räätälöidä yliopistojen tarpeiden mukaan. Riskinä ovat kuitenkin kyselyiden jatkuvuus ja mahdolliset koordinoinnin haasteet.

Työpajassa listattiin myös työelämäkyselyn tai  uraseurantakyselyn (”graduate survey”) käyttökohteita. Osallistujat tunnistivat uraohjauksen lisäksi oman yksikön (Urapalvelut / Career service) asiakkaiden tarpeiden kartoittamisen ja harjoittelun ja urasuunnittelun merkityksen opinnoissa. Opintojen aikainen harjoittelu ja urasuunnittelun merkitys työllistyvyyteen olivat kaikille tärkeitä aiheita, joiden merkitystä pitää entisestään tehdä näkyvämmäksi, myös kyselytutkimusten avulla. Yhteisenä haasteena nähtiin myös kansainvälisten opiskelijoiden heikko työllistyminen ja aiheesta kaivattiin paljon enemmän tilasto- ja kyselytietoa. Kenelläkään osallistujista ei ollut toimivia työelämäkyselyjä kansainvälisille opiskelijoille.

Kaikki uraseurantahankkeet jatkavat vielä ulkomaalaisten työelämäkyselyjen hyvien käytäntöjen kartoittamista. Käytäntöjä on monta ja tavoitteena on perehtyä niistä parhaimpiin.

TEKSTI JA KUVA: Matias Erlund, koordinator, LATUA-hanke, Åbo Akademi

Työpaja järjestettiin osana TUAS International Weekin ohjelmaa. Vetäjinä olivat Matias Erlundin lisäksi AMKista uralle! -hankkeen Liisa Marttila (TAMK) ja Annukka Tapani (TAMK).

Sijoittumis- ja uraseuranta AMKeissa FUAS-liittouman kick off -tapahtuman teemoina

FUAS-liittouman (HAMK, LAMK, Laurea) avainhenkilöt kokoontuivat 7.4.2016 Amkista Uralle! – hankkeen toimijoiden kutsumana kick off -tapahtumaan, jossa tarkasteltiin sijoittumisseurannan tuloksia sekä ideoitiin ammattikorkeakoulujen uraseurantaa.

ideointia_kayttajatyypit_HAMK_blogikuvaSijoittumiseuranta-kysely toteutettiin kolmannen kerran FUAS-liittouman jäsenammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Kysely on osa yhteistä laadunhallintaa ja mahdollistaa benchmarkkauksen ammattikorkeakoulujen välillä. Viimeisimmän kyselyn kohderyhmänä olivat 2014 ja yhden ammattikorkeakoulun osalta myös 2013 valmistuneet. Kyselyn tuloksia on käsitelty FUAS-tasolla, korkeakouluttain ja edelleen korkeakoulujen sisällä koulutuksittain. Tulokset kertovat valmistuneiden työmarkkinatilanteesta, sijoittumisesta, tulevaisuuden suunnitelmista sekä tyytyväisyydestä saatuun koulutukseen. Tuloksia hyödynnetään koulutuksen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Valmistuneiden työllistymistä ja työnhakua parhaiten edesauttoivat harjoittelu sekä työssäkäynti opintojen ohella. Työn löytämiseen näyttäisi kuluvan entistä enemmän aikaa ja yhä useampi uskoo, että pelkkä tutkinto ei riitä vaan lisäksi tarvitaan työkokemusta.

Työelämän ja -urien muutokset haasteena uraseurantakyselylle

Uraseurantakyselyn ideointiin avainhenkilöitä viritteli Hanna-Kaisa Aalto Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Alustuksen ja keskustelun myötä yhä selvemmin nähtiin sukupolvien erilainen asennoituminen uraan. Työelämän ja ammattien muutokset herättivät kysymyksiä:

  • Miten koulutus liittyy tulevaisuuden työhön?
  • Miten valmentaa ja ohjata opiskelijoita tulevaisuuteen?
  • Miten kyselyllä tavoitetaan valmistuneiden työelämän moninaisuus ja urapolut?

Valmistuneilta tietoa urapoluista ja tulevaisuudesta

Opiskelijoilta kerätään tietoa jo opintojen alkuvaiheessa olemassa olevasta osaamisesta ja työkokemuksesta opintojen suunnittelua varten. Koko opintojen ajan kerätään palautetta monin eri tavoin opetuksen, oppimisympäristöjen ja palveluiden kehittämiseksi. Koulutuksen laatupalaute ja opiskelijahyvinvointikysely kerätään vuorovuosin liittouman yhteistyönä. Sijoittumisseurannan kautta kerätään palautetta valmistuneilta. Uraseurantakyselyn, joka toteutettaisiin viisi vuotta valmistumisesta, toivottiin suuntaavaan katseet myös tulevaisuuteen:

  • Miten omat työtehtävät tai alan osaaminen muuttuvat tulevaisuudessa?
  • Miten itse on ollut mukana uudistamassa työelämää?
  • Miten tyytyväinen on alan valintaan ja nykyisen työn sisältöön?
  • Onko päässyt viidessä vuodessa työhön tai tehtävään, joka oli itsellä tavoitteena?

Uraohjaukselle ja uraseurantatiedolle on kysyntää

Amkista uralle! -haastattelut ja verkkokyselyt HAMKissa, LAMKissa ja Laureassa toivat hyvää perustietoa uraseurantakyselyn käytöstä ja hyödyntämisestä. Haastateltavina olivat keskeiset koulutuksen kehittämiseen ja laatutoimintaan kuuluvat vastuuhenkilöt. Tulokset olivat hyvin yhtenäisiä siinä suhteessa, että ura- ja rekrypalvelujen tarjonta on vähäistä, vaikka kysyntää niille näyttäisi olevan sijoittumisseurantakyselyn tulosten perusteella. Laurea-ammattikorkeakoulu onkin julkaissut omat urapolku-sivustot henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön.

Kyselyyn vastasi koulutuksesta vastaavia, opinto-ohjaajia ja opettajatutoreita sekä laatuhenkilöitä. Työelämäläheisyyteen liittyvää palautetta hyödyntää noin puolet vastanneista, Laureassa lähes 70 %, mikä selittynee urapolku-sivustolla. Tämä näyttäisi vahvistavan ammattikorkeakoulun yhteisen sivuston tarpeellisuutta, mitä tuki myös kirjoitettu palaute. Toivottiin, että erilaisten sivustojen linkit koottaisiin yhteen paikkaan. Lisäksi uraseurantojen tietojen valmis analysointi eri kohderyhmälle koettiin mielekkääksi.

Opettajille oli pääosin vähän tietoa lähteistä, joita he olisivat voineet käyttää uraohjauksessa. Parhaiten käytössä ovat tilastokeskuksen sivut ja työmarkkinajärjestöjen kokoamat tiedot. Tietojen hyödyntämättömyys nähtiin ajan puutteena, ei ole ollut aikaa selvittää asiaa. Tietojen raportoinnissa odotetaan helppokäyttöisyyttä, visuaalisuutta ja napakkuutta. Osa vastaajista koki, että uraohjaus ei kuulu omaan tehtävään. Tilanne on ehkä muuttumassa, sillä opetussuunnitelmiin on lisätty urasuunnitteluun ja -ohjaukseen sekä tulevaisuusosaamiseen liittyviä opintokokonaisuuksia. Kyselyn perusteella kiinnostuksen kohteet jakautuivat työllistymisestä ja työnsaannin kestosta työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Työsuhteen luonne ja urapolun eri vaiheet kiinnostivat vastaajia. Samoin työelämässä tarvittava osaaminen ja se, miten pystyy hyödyntämään oppimiaan asioita.

Uraohjaukseen liittyviä tieto- ja koulutustarpeina esitettiin mm. tutoropettajien ohjausosaaminen sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaus. Tietoa erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kuten freelancer-tyyppisistä töistä muiden tulevaisuuden työllistävien alojen rinnalle kaivattiin. Lisäksi työelämän muutos ja sen vaikutukset työuriin kiinnostavat.

TEKSTI JA KUVA: Jaana Kullaslahti ja Leena Nikander, HAMK

”Pitää miettiä, mitä tutkinnollaan haluaa tehdä”

Aarresaari-verkoston uusimman tohtoriuraseurannan tulokset julkistettiin 1.6.2016 Helsingissä. Julkistustilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa ääneen pääsivät 2010-luvulla väitelleet tohtorit. ”Jokaisella pitäisi olla uralleen A-, B- ja C-vaihtoehdot. On tärkeää miettiä, mitä tutkinnollaan haluaa tehdä”, keskustelijat korostivat.

julkistustilaisuus
Julkistustilaisuus keräsi salin täyteen Helsingin yliopiston Metsätalossa.

Aarresaaren tohtoriuraseurannan mukaan joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Eniten yrityksiin työllistytään tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista.

Viime vuosina tohtoreita ja yrityksiä on pyritty tuomaan yhteen erilaisin yhteistyöhankkein. Konkreettisia ja menestyksekkäitä avauksia ovat olleet mm. sosiaalisessa mediassa aktivoitunut Tohtoriverkosto, bioalan asiantuntijapalveluita tarjoava Bionautit, Tohtoreita yrityksiin -hanke, PostDocs in Companies -hanke sekä Tekesin rahoittamat hankkeet.

Myös paneeliin osallistuneet korostivat yhteistyön, verkostojen ja vertaistuen tärkeyttä. Kontaktien kerryttämisessä esimerkiksi väitöskirjan ohjaaja voi auttaa alkuun. Myös uraohjausta- ja suunnittelua tarvitaan, heti opintojen alusta lähtien.

Panelistit pitivät tärkeänä, että omasta osaamisesta ja tutkimuksesta osaa kertoa myös akateemisen maailman ulkopuolelle. Tohtorin työ on tutkimus- selvitys- ja asiantuntijatyötä – eli tiedon välittämistä.

”Liikaa korostetaan, että akateeminen ura olisi jotenkin erilainen – se on samanlaista työelämää ja työnhakua kuin kaikki muukin”.

LATUA-hankkeen ja Aarresaari-verkoston yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin Juha Sainion (TY) ja Eric Carverin (HY) kirjoittaman ”Tavoitteidensa mukaisella työuralla” -raportin tuloksia ja kuultiin kommenttipuheenvuorot Helsingin yliopiston, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Koneen Säätion, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajilta.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Kirsi-Maria Hytönen ( Jyväskylän yliopisto), Jussi Sane (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), Markus Talvio (Koulutus ja työnohjaus Talvio Oy) ja Iina Vaajamo (Outotec Finland Oy). Keskustelua käytiin vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #uraseurannat ja #aarresaariverkosto. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta.

Tutustu tohtoriuraseurannan tuloksiin

Aarresaari-verkoston viimeisin tohtoriuraseuranta kerättiin syksyllä 2015 vuosina 2012–2013 väitelleiltä. Kyselyyn vastasi 1604 tohtoria eli 48 % tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana oli 12 yliopistoa. Tohtoriuraseurannan tulosraportti ja muut materiaalit Aarresaari.net-sivustolla.

TEKSTI JA KUVA: Jenni Iivonen

Minne tohtorit työllistyvät? Tohtoriuraseurannan valtakunnalliset tulokset julkaistu

Joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Maa- ja metsätaloustieteen sekä luonnontieteen tohtoreita on kuitenkin yrityksissä enemmän kuin ennen. Eniten yrityksiin työllistytään yhä tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista. 

PowerPoint Presentation

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 1.6. julkistetusta Aarresaari-verkoston tohtoriuraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2012–2013 väitelleiden tohtorien työllistymistä. Syksyllä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1604 tohtoria eli 48 prosenttia tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat lähes kaikki yliopistot.

Tohtoriuraseurannan valtakunnallisten tulosten raportin ovat kirjoittaneet tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta ja uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta. Mukana on myös kyselyn avoimiin vastauksiin pohjautuvia kehittämisideoita tohtorikoulutukseen.

Raportti ja tuloskoosteet aarresaari.net-sivustolla