LATUA-selvitys julkaistu: uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa

Valmistuneilta kerättävä työelämäpalaute on yliopistoissa tärkeä tiedonlähde. Tietoa käytetään opiskelijoiden ja opiskelemaan hakevien ohjauksessa, opetuksen kehittämisessä ja yliopiston toiminnanohjauksessa. LATUA-hanke teki selvityksen siitä, millaisia tiedontarpeita yliopistoissa on uraseurantatietoon liittyen. Selvityksen pohjalta on nyt julkaistu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin pohjautuvat käyttäjätyypit.

kayttajatyypit
Miten uraseurantatietoa käytetään yliopistoissa? LATUA-hanke määritteli uraseurannalle käyttäjätyypit. Klikkaa kuvaa ja tutustu selvitykseen.

Uraseurannasta mahdollisimman hyvä työväline

Uraseurantaa eli valmistuneilta kerättävää palautetta on kerätty yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkoston Aarresaaren yhteistyönä jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt käynnissä on uudistus, jolle yliopiston henkilökunnan tiedontarpeet antavat suunnan.

Käyttäjätyyppejä varten LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua neljässä yliopistossa.

– Uraseuranta tarjoaa kattavaa tietoa akateemisten työllistymisestä. Tavoitteena on, että tieto olisi mahdollisimman hyvä työväline niin johdolle kuin opettajillekin, suunnittelija Pilvi Lempiäinen Turun yliopistosta kertoo LATUA-hankkeen selvityksen taustoista.

Indikaattoriluvuista uratarinoihin

Helppokäyttöisyys on ehto sille, että työelämäpalautetta käytetään systemaattisesti. LATUA-hankkeen selvityksessä tuli vahvasti esiin, että yliopistoissa toivotaan visualisoitua uraseurantatietoa, esimerkiksi tiiviitä ja räätälöityjä raportteja, joita voisi tarpeen mukaan tarjota eri kohderyhmille. Monet olivat myös kiinnostuneet analysoimaan aineistoa itse.

Myös valtakunnalliselle vertailutiedolle valmistuneiden työllistymisestä on tarvetta. Sen avulla on helpompi asettaa oman yksikön tai oppiaineen tiedot kontekstiin. Lisäksi on tärkeää, että on taho tai henkilö, jolta voi kysyä lisää trendeistä ja muutoksista.

Toiset tarvitsevat työssään indikaattorilukuja ja toiset uratarinoita opiskelijoille. Raportointia ja viestintää pitää kehittää niin, että kaikki saavat helposti tiedon jota tarvitsevat, Lempiäinen kuvaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen ja tutkintopalaute kiinnostavat

Sisältöjen osalta selvityksessä nousi kaksi teemaa yli muiden. Tutkinnon tuottama osaaminen ja asiantuntijaksi kasvaminen ovat asioita, joista kaivataan lisätietoa.

Haastateltavia kehotettiin myös pohtimaan, mitä he itse haluaisivat kysyä valmistuneilta. Monien kysymykset liittyivät samaan asiaan: elinikäiseen oppimiseen ja yliopistokoulutuksen merkitykseen valmistuneen elämässä. Lisäksi työtehtävät, nimikkeet ja urapolut kiinnostivat. Yleinen kysymys oli myös, missä olet nyt?

Selvitys: uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – käyttötilanteet ja käyttäjätyypit

LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja palautetta käyttäjätyypeistä. LATUA-hankkeen yhteystiedot

TEKSTI: Jenni Iivonen

Mikä on uraseurantojen ydin? Vilkasta keskustelua kehittämisestä

LATUA-hanke järjesti 15.3. Helsingissä työpajapäivän, joka kokosi korkeakoulutettujen työllistymisen ja -tutkimuksen asiantuntijoita keskustelemaan uraseurantojen kehittämisestä. Mukana olivat myös AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeet. Keskustelua käytiin kolmen teeman pohjalta.

netti2Ensimmäisessä ryhmässä tutkija Juha Sainio (TY) herätteli keskustelua korkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta. Uraseurannoilla ei voida kerätä tietoa yksityiskohtaisista tiedoista ja taidoista eri aloilta. Sen sijaan voidaan selvittää, mitä valmistuneet ajattelevat tutkinnostaan ja mitä osaamista he kokevat tarvitsevansa työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa todettiin, että osaaminen on haastava teema, koska sitä on vaikea sanoittaa ja tunnistaa – etenkin vastavalmistuneena. Aivan helppoa se ei ole myöhemminkään. Tämän osallistujat huomasivat, kun pääsivät itse pohtimaan, mitä on se ydinosaaminen, jota he ovat korkeakoulutuksesta saaneet.

Toisena aiheena olivat työllistymisen laatuun ja urapolkuun liittyvät teemat. Keskustelua veti AMKista uralle! -hankkeen projektipäällikkö Liisa Marttila (TAMK). Kun valmistuneelta kysytään, onko työsi koulutusta vastaava, vastaus pohjautuu aina henkilökohtaiseen kokemukseen. Onko olemassa objektiivisia mittareita? Tärkeää on myös pohtia, kenen näkökulmasta työllistymisen laatua ylipäätään tarkastellaan: yksilön, koulutuksen tuottajan vai yhteiskunnan.

netti1Kolmannessa ryhmässä uraohjauksen asiantuntija Eric Carver (HY) LATUA-hankkeesta johti keskustelua tiedon kattavuudesta ja edustavuudesta. Millä keinoin vastaajia tavoitetaan paremmin? Osallistujat ideoivat erilaisia vaihtoehtoja kyselyn mobiiliaikaan tuomiselle. Lisäksi pohdittiin kyselyn konseptia. Laaja kysely harvemmin, tärkeää ydintietoa lyhyellä kyselyllä vuosittain?

Kattavuuteen voitaisiin vaikuttaa myös sillä, että uraseuranta tulisi tutuksi jo opintojen aikana. Opiskelijat tietäisivät, että saavat kyselyn vastattavakseen valmistuttuaan – ja muistaisivat ehkä kyselyn saadessaan, kuinka tärkeää tieto uramahdollisuuksista oli aikanaan heille. Vastattua tulisi helpommin, kun tietäisi tiedon arvon.

Hanketiimit saivat keskusteluista paljon ideoita ja ajatuksia jatkotyöstettäväksi. Kooste keskustelusta jaetaan hanketoimijoille ja työpajoihin osallistuneille.

Kiitos kaikille mukana olleille!

TEKSTI JA KUVAT: Jenni Iivonen

Yhteistyötä, ei ranking-listoja

Yliopistoissa käynnissä oleva LATUA-hanke ja ammattikorkeakoulujen yhteinen AMKista uralle! -hanke tekevät tiiviisti työtä sen eteen, että korkeakoulujen uraseurannoista saisi jatkossa kattavaa vertailukelpoista tietoa sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä. Myös hankekokonaisuuden kolmannen hankkeen, Töissä-hankkeen, kannalta on tärkeää että uraseurannoissa on vertailtavia osia. Niiden avulla uraseurantatietoon pohjautuva Töissä.fi-palvelu pystyy palvelemaan opiskelijaa, joka harkitsee korkeakouluopintoja tai alan vaihtoa.

Myös hankkeiden yhteisen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta pitää tavoitetta korkeakoulusektorien yhteisestä kyselyosiosta tärkeänä.

pyykko_uutinen
Riitta Pyykköä haastateltiin hänen työhuoneellaan Turussa.

– Korkeakoulujen väliselle vertailutiedolle on käyttöä. Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö tiivistyy yhä ja tietyillä aloilla koulutukset ovat lähentymässä. Työllistymiseen ja osaamistarpeisiin liittyvää tietoa olisi kiinnostava saada mm. kandidaatin tutkinnoista ja AMK-tutkinnoista, mahdollisesti myös YAMK-tutkinnoista ja maisterin tutkinnoista, Pyykkö toteaa.

Pyykkö kuitenkin tähdentää, että tietoa pitää käyttää harkiten. On muistettava, että korkeakoulut ovat yhteisellä asialla.

– Vertailutieto on kaksipiippuinen asia. Tiedosta pitää hakea voimaa yhteistyölle, ei laatia ranking-listoja.

Vaikuttava tieto tuodaan lähelle

Vararehtori Pyykkö itse käyttää työssään uraseurantatietoa ja myös muuta palautetietoa monipuolisesti.

– Tarvitsen tietoa siitä, mikä koulutuksessa toimii ja mikä ei. Tähän liittyvät niin sisällöt, opetusmenetelmät kuin työelämävalmiudetkin. Sekä laadullinen että määrällinen työllistymistieto ovat tärkeitä, kun pohditaan esimerkiksi eri alojen koulutusmääriä.

Tietoa käytetään korkeakouluissa eri tavoilla ja tasoilla. Jotta käyttö olisi systemaattista, aineistosta pitää tarjota erilaisia tiiviitä raportteja eri käyttäjäryhmille johdosta opettajiin.

– Kaiken kaikkiaan työllistymistä koskeva tieto on tuotava mahdollisimman helposti saataville sinne, missä vastuu opetuksen kehittämisestä on. Mitä läheisemmäksi tieto koetaan, sitä vaikuttavampaa se on. Aineiston käyttöön pitää myös herätellä, Pyykkö toteaa.

Hankkeille tilausta

Kolmen hankkeen tiivis yhteistyö, ohjausryhmää myöten, on verraten uusi asia. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa oli innostunut henki. Ohjausryhmän puheenjohtaja Pyykkö onkin odottavalla kannalla.

– Ohjausryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että hankkeille on selvä tarve. Mielekäs yhteistyö on hieno asia. Kun hankkeet todella tukevat toisiaan ja tekevät aidosti yhdessä, saadaan kaikki hyöty irti.

Vararehtori Riitta Pyykköä haastateltiin LATUA-hankkeen tuottamiin uraseurannan käyttäjäprofiileihin liittyen. Hanke julkaisee profiilit maaliskuun alussa.

TEKSTI JA KUVA:  Jenni Iivonen